Asumislinjaus

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg

Alla olevan asumislinjauksen voit lukea myös pdf-tiedostona.
Pääset lataamaan tiedoston tästä linkistä. (3Mt)>>


Keskustan viisi teesiä asumiseen

  • Edullisempia koteja koko Suomeen
  • Sisäilmaongelmat kuntoon yhdessä tekemällä
  • Turvallista ja yhteisöllistä asumista ikäihmisille
  • Asunnottomuus pois vuoteen 2025 mennessä
  • Valituskaavoista eroon kuntalaisten vuorovaikutuksella

 

Sisältö:

Keskustan linjaus asumisen tukien uudistamisesta  

Asuntopolitiikka on kotien tukemista    
- Keskustan asuntotyöryhmän 10 nostoa linjapaperista

Keskustan asumisen linjapaperi kokonaisuudessaan
1. Aito valinnanvapaus
2. Kohti kestävää kaupunkikehitystä
3. Lisää edullista asumista
- Enemmän opiskelija-asuntoja
- Uusia asumismuotoja eläkeläisille
- Osuuskunta jälleen asumismuodoksi – vaihtoehto perheellisille
4. Suomalainen sisäilma kuntoon
5. Vähemmän byrokratiaa asumiseen ja rakentamiseen

Keskustan lähtökohdat maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen
1. Kaavoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteet
2. Kaavajärjestelmä
3. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet
4. Rakentaminen maaseudulla

***

 

Keskustan linjaus asumisen tukien uudistamisesta

  1. Edullisten asuntojen lisärakentaminen – koska markkinat ovat epäonnistuneet edullisen asumisen rakentamisessa
    a. valtion asuntorahaston ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avulla
    - riittävät käynnistysavustukset koko Suomessa
    - verokannusteet lähienergian käyttöönottoon kotitalouksille ja taloyhtiöille
    - kohtuuhintaisen asuntorakentamisen on vastattava ilmastohaasteeseen kestävin energiaratkaisuin ja puurakentamista lisäämällä
    b.    uusia rahoitusmalleja ja asumismuotoja – osuuskunta-asuminen
    - lisää edullisen rakentamisen toteuttajia – ei vain kuntayhtiöiden tehtävä
    c.    yksilöiden kodeista kohti yhteisöä – asumistuen tulee kannustaa ja mahdollistaa yhteisöllinen asuminen
    - yhteisöllisyyttä edistettävä niin tuotanto- kuin kysyntätuissa

  2. Lisää opiskelija-asuntoja
    a. tavoitteena joka toiselle opiskelijalle opiskelija-asunto 2030 mennessä, mikä vapauttaa vuokra-asuntoja vapaille markkinoille

  3. Yksi asumistuki – asumisen tuet yhteen nippuun
    a. asumisen tukea tarvitsevalla ihmisellä on mahdollisuus saada tukea taustaan katsomatta
    - kenenkään nykyiseen etuuteen ei puututa muutoksen tapahtuessa
    b.    kaikille yhteinen asumistukijärjestelmä on moderni, joka ei laita ihmisiä eri luokkiin
    c.    ainakin alkuvaiheessa erillään perusturvasta

    d.    toimeentulotuen tulee olla viimesijainen tukimuoto
    -  asunnottomuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaan Asunto ensin -mallilla

  4. Selvitetään kannusteita kunnille lisätä edullisempaa asumista
    a.    tavoitellaan kannustetta rakentaa edullisempaa asumista
    b.    etsiä rahoitukseen vahvoja taloudellisia kannusteita

  5. Toimivat väylät ja joukkoliikenne
    a. toimiva joukkoliikenne osaratkaisuna asumisen ongelmiin: nopeammat yhteydet mahdollistavat työssäkäynnin myös kauempaa
    b. MAL-sopimuksilla vauhtia kohtuuhintaisen asuntotuotannon (ARA) ohjaamiseen toimivien liikenneväylien varrelle

 

 

 Asuntopolitiikka on kotien tukemista

  1. Keskustan asumisen linjaukset perustustuvat arvoistamme tasa-arvoon, kestävään luontosuhteeseen, vastuullisuuteen ja vapauteen sekä kohtuullisuuteen.

  2. Jokaisella on oltava mahdollisuus valita kaikissa elämänvaiheissa, mihin kotinsa perustaa. Elämisen edellytykset ja edullinen asuminen on turvattava koko maassa.

  3. Keskusta edistää asumisessa ilmastonmuutosta torjuvia ratkaisuja kuten puurakentamisen tuntuvaa lisäämistä ilmastotekona. Kotien lämmön ja sähkön pitää perustua uusiutuvan energian ja kiertotalouden ratkaisuihin.

  4. Keskustan tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta kokonaan vuoteen 2025 mennessä.

  5. Lisää opiskelija-asuntoja – tavoitteena on joka toiselle opiskelijalle opiskelija-asunto 2030 mennessä.

  6. Sisäilmaongelmat aiheuttavat terveyshaittoja. Keskusta haluaa päästä epäkohdasta eroon paremmalla rakentamisella, valvonnalla ja terveydenhoidolla. Laitetaan sisäilmaongelmat yhdessä kuntoon.

  7. Keskustan ratkaisuja hyvinvoivaan asumiseen ovat asumisen yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja luonnonläheinen asuminen.

  8. Laadukasta, yhteisöllistä ja turvallista asumista ikäihmisille. Yhteisökodit tarjoavat palveluja, joissa yhdistyvät asuminen ja hoivapalvelut.

  9. Osuuskunta jälleen asumismuodoksi – vaihtoehto perheellisille.

  10. Vuorovaikutteisilla kaavoilla nopea ja toimiva kaavoitus – valituskaavoista mahdollisuuksien kaavoihin.
    Nykyisiä valtion tukemia rahoitusmalleja on uudistettava, jotta ne kiinnostaisivat edullisten asuntojen tuottajia.


    Koti on aina yhtä tärkeä, olipa se punainen tupa tai kerrostalokaksio. Jokaisella on oltava mahdollisuus asua kohtuuhintaisesti toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaisesti. Asuntolainasta ja vuokrasta selviäminen ei saa olla kenellekään elämäntehtävä. Keskustan periaateohjelma kohta 80.

 

 

1. Aito valinnanvapaus

Keskusta on sitoutunut rakentamaan turvallista Suomea, jossa kaikista suomalaisista ja koko maasta pidetään tasa-arvoisesti huolta.

Jokaisella on oltava oikeus valita, mihin kotinsa ja elämänsä perustaa kaikissa elämänvaiheissa haluamallaan tavalla. Elämisen edellytykset on turvattava koko maassa.

Keskusta kannattaa monipakkaisuutta, jossa ihminen voi joustavammin hyödyntää esim. kesämökkikuntansa palveluja.
Tärkeä osa turvallista arkea on viihtyisä elinympäristö omassa kotikunnassa tai -kaupungissa ja mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseen sopiva, turvallisen asumisen muoto.

Asuntopolitiikka kaipaa sellaista otetta, mikä tee siitä entistä vaikuttavamman. Sen pitää olla vaikuttavaa, kotien huolia ratkovaa ja ratkaista asumisen haasteita koko Suomessa.

Suomeen tarvitaan niin vuokra-, omistus- kuin asumisoikeusasuntoja sekä osaomistusta ja esimerkiksi uudistuvaa osuuskunta-asumista. Keskusta edistää asuntopolitiikassa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, kuten puurakentamisen tuntuvaa lisäämistä.

Keskustan mielestä asumisen tutkimusta on aivan liian vähän ja sitä pitää lisätä. Uusia innovaatioita tarvitaan asumiseen. Lisäksi tarvitaan muutakin kuin taloustieteellistä tutkimusta. On syyt toteuttaa monimenetelmällistä tutkimusta, joka huomioi paremmin ihmiset ja yhteisöt.

Edullisia asuntoja tarvitaan kaikkialla Suomessa, mutta huutava pula niistä on kasvukeskuksissa. Asumisen kalleus voi olla ihmisen työllistymisen esteenä tai johtaa kaupunginosien eriarvoistumiseen. Kuntien tulee huolehtia jo kaavoitusvaiheessa, että kunnassa kaavoitetaan tontteja, jotka mahdollistavat edullisten asuntojen rakentamisen myös kaupungeissa.

Kaavoitusta ja rakentamista koskevien määräysten pitää olla sovellettavissa ja niissä tulee olla riittävästi joustoa asumisen terveellisyydestä ja viihtyvyydestä tinkimättä. Tarvitaan lisää paikallista päätösvaltaa sekä byrokratian purkamista.

Keskusta katsoo, että asumisen ja rakentamisen vapaus on mahdollistettava myös haja-asutusalueella, eikä sitä saa hankaloittaa turhilla määräyksillä. Kaavoitushierarkian on tulevaisuudessa kuljettava alhaalta ylöspäin kotikunnasta maakuntaan. Kaavoitussopimusten tekeminen maanomistajien ja kunnan välillä tulee olla mahdollista. Rakennettavien kiinteistöjen tulee olla energiatehokkaita ja hyödyntää ensisijaisesti kotimaista, uusiutuvaa energiaa.

Asunnottomuutta on torjuttava yhteistyössä, koska juuri asuminen on usein ihmisarvoisen elämälle tae. Keskustan tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus mahdollistavat kotikunnan asumispalvelujen sekä maakunnan sosiaalipalvelujen tiiviimmän yhteistyön asunnottomuuden torjumisessa. Mukaan tarvitaan myös kansalaisjärjestöt, joilla on vahvoja tuloksia asunnottomuuden vähentämisessä. Nämä yhdessä tukevat toimivaa asunto ensin -toimintamallia.


2.    Kohti kestävää kaupunkikehitystä

Keskustan vaihtoehto on tukea asuntopolitiikalla sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ympäristön kannalta kestävää kaupunkikehitystä Suomessa.

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, perus- ja lähipalvelujen heikkeneminen, edullisten asuntojen pula, eriarvoistuminen ja muut kärjistyneet ongelmat etenkin Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat seurausta niiden valtapuolueiden epäonnistuneesta kaupunkipolitiikasta. On suunnanmuutoksen aika.

Keskustan vaihtoehdossa tärkeä osa on siitä huolehtiminen, ettei kaupunginosia ja asuinalueita päästetä eriarvoistumaan lisää. Keskustan ratkaisuja turvallisemman kaupungin rakentamiseksi ovat esimerkiksi asumisen yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja erilaisten asumismuotojen rohkeampi yhdistäminen.

Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu luonnonläheinen asuminen. Otetaan rakentamisessa ja kaavoittamisessa laajemmin käyttöön viherkerroin kaupunkien vehreyttä tukemaan. Keskustan vaihtoehdossa viheralueet ja puistot ovat kaupungin henkireikiä, joiden monimuotoisuutta on lisättävä vähentämisen sijaan.

Nykykäsityksen mukaan maaperäbakteereilla on suojaava vaikutus päiväkotilasten terveyteen ja hyvinvointiin. Se johtuu toisaalta hygieniatason noususta ja toisaalta biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä. Se on puolestaan vähentänyt altistusta luonnon mikrobeille, joista on tutkimusten mukaan hyötyä immuunipuolustukselle ja sairauksien ehkäisyssä. Keskusta haluaa tuoda luontoympäristöä kaupunkien päiväkoteihin ja sitä kautta saada enemmän altistusta maaperän mikrobeille.

Keskusta katsoo, että pääkaupunkiseudun kaupunkien on pystyttävä nykyistä parempaan yhteistyöhön etenkin maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikassa sekä joukkoliikenteen toimivuuden parantamisessa. Keskustan ansiosta nopeammin etenevä Raidejokeri helpottaa osaltaan edullisten asuntojen pulaa pääkaupunkiseudulla.
Kestävän kaupunkien kehittämisen tulee lähteä kaupunkien omista lähtökohdista. Kaupunkien välistä yhteistyötä tulee lisätä sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta vahvistaa. Osa kaupunkien elinvoimaa on hyvinvoiva maaseutu kaupungin ympärillä. Tavoitteena tulee olla uusia palveluita ja uutta elinkeinotoimintaa. On mahdollistettava älykkäät palvelut huolehtimalla meneillään olevien digitaalisia palveluita kehittävien kokeiluhankkeiden resursseista.

Lisäämällä talokohtaisia uusiutuvan energian ja kiertotalouden ratkaisuja kuten esim. nettomittarointia osaksi suomalaisten kaupunkien kehittämistä luomme vahvan kasvualustan ympäristöteknologiayrityksille ja niiden tuotteiden maailmanlaajuisille markkinoille. Keskusta katsoo, että suomalaisten kaupunkien tulee olla johtavassa asemassa torjuttaessa ilmastonmuutosta. Asuntojen lämmitys hiilellä pitää lopettaa ensitilassa. Keskusta näkee, että ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävät ratkaisut Suomen kaupungeissa ovat merkittävä vientitulojen lähde jatkossa.


3. Lisää edullista asumista

Keskustan tavoite on lisätä edullista asumista koko maassa, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, sekä hillitä asumisen kustannusten nousua.

Se edellyttää edullisen asuntotuotannon lisäämistä. Markkinaehtoisuus ei ole riittävästi lisännyt edullista asumista. Etenkin pääkaupunkiseudulla kehitys on paikoin ollut päinvastaista ja lisännyt siten osaltaan eriarvoistumista.

Siksi tarvitsemme uusia hintasäännellyn asumisen muotoja, joiden luomiseen esimerkiksi kunnat voivat haastaa rakennuttajia. Kunnat voivat edesauttaa ongelmien ratkaisemista takaamalla edulliset tonttivuokrat ja pitämällä muut asumiseen liittyvät maksut kohtuullisina.

Asumisen kustannukset muodostuvat monesta eri tekijästä. Ennen rakentamista kaavoittaminen ja tonttien maarakentaminen aiheuttavat kustannuksia, joita asukkaat maksavat energia- ja kiinteistönhoitokustannusten ohella itse vuokrassa tai lainanlyhennyksissään sekä vastikkeissa. Tonttien vuokrat ja myyntihinnat vaikuttavat asumisen kustannuksiin, jolloin niiden hintojen on oltava kohtuulliset.

Nykyinen käytäntö hintojen esittämisestä myyntitilanteessa ei ole selkeä. Siksi asunnon ostajalle pitää ostotilanteessa kertoa selkeämmin mm. tontinvuokran vaikutuksesta yhtiövastikkeen suuruuteen ja tonttiosuuden lunastamisen kustannukset.

Keskusta katsoo, että harkittua täydennysrakentamista on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Tällöin kunnallistekniikka on valmiiksi lähellä ja asuinalueen palvelut olemassa. Yksi täydennysrakentamisen muoto on rakentaa uusia taloja nykyisille autojen pysäköintialueille. Rohkeampi ratkaisu on mahdollistaa asuinrakennusten korottaminen yhdellä kerroksella ilman monimutkaista lupakäytäntöä. Asuntorakentamisessa on hyvä noudattaa elinkaariajattelua, jossa talorungot tehdään huomioiden asuntojen kokojen muunneltavuus elämäntilanteiden mukaan.

Keskusta esittää harkittavaksi tuettujen asuntojen minimikokosääntelyn purkamista, kun asuintalossa on huomioitu riittävästi eri kokoiset asunnot sekä tulevaisuuden varalta pienten asuntojen yhdistämisen mahdollisuus. Keskusta kannustaa luovuuteen, jota vaatii myös kiinteistöjen muutostyöt asumiskäyttöön ja siten esim. erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisen lisääminen.

Asumisen kustannusten jatkuva nousu on kasvattanut samalla asumistuen menoja huomattavasti. Asumistuesta ei saa tulla vuokrankorotusautomaatti, joka ohjaa yhteiskunnan tukea suoraan suurempina voittoina etenkin alan suurimmille toimijoille.

Keskusta katsoo, että asumisen tukemisessa on painopistettä siirrettävä asuntotuotannon tukemiseen. Tämä helpottaa edullisten asuntojen tuottamista markkinoille, mikä puolestaan vähentää tarvetta tukea asukasta asumisen ketjun loppupäässä. Asumistukijärjestelmä on uudistettava ensi vaalikaudella sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä.

Keskusta katsoo, että Suomeen tarvitaan uusia rahoitusmalleja paremman ja laajemman asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Nykyisiä valtion tukemia rahoitusmalleja on uudistettava niin, että ne kiinnostavat taas edullisten asuntojen tuottajia, jolloin malleilla saadaan aikaan edullista asuntotarjontaa.

Valtion tukeman vanhan vuokra-asuntokannan lainaehtoja on tarkistettava siten, että varmistetaan valtion tukemien asuntojen vuokratason edullisuus vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen verrattuna. Myös sellaisia uusia edullisen asuntotuotannon ja -rahoituksen malleja tulee kehittää, joissa päätäntävalta ja hyöty asumisesta ovat vain asukkailla.

Enemmän opiskelija-asuntoja

Osana hintasäännellyn asumisen lisäämistä Keskusta esittää voimakasta opiskelija-asuntojen lisärakentamista Suomessa. Keskustan tavoitteena on, että joka toinen opiskelija asuu opiskelija-asunnossa 2030 mennessä.

Ratkaisulla uudistettaisiin vuokramarkkinoita niin, että esimerkiksi työssäkäyvien käyttöön vapautuisi asuntoja opiskelijoilta. Tutkimusten mukaan vain 27 prosenttia opiskelijoista asuu opiskelija-asunnossa ja yli 40 prosenttia joutuu asumaan vapailla markkinoilla liian vähäisen tarjonnan takia.

Kyse on myös sosiaalipolitiikasta. Edullisen opiskelija-asumisen lisääminen on täsmäapua opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi. Kestävin tapa turvata edullinen opiskelija-asuminen on tarjonnan kasvattaminen varsinkin korkeakoulukaupungeissa.
Suurin hätä asumisessa on pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrien korkea hinta näkyy opiskelun ohella tehdyn työn lisääntymisenä sekä valtion asumistukien merkittävänä kasvuna. Tilannetta tulee helpottaa konkreettisilla toimenpiteillä, joista yksi on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) erityisryhmille suunnatun investointiavustuksen myöntövaltuuden nostaminen.

Keskusta kannattaa ARAn aseman säilyttämistä itsenäisenä ja riippumattomana. Rahaston varallisuuden käyttö tulee suunnata asumiseen koko Suomessa niin väestöltään kasvavilla kuin vähenevillä seuduilla.

Uusia asumismuotoja eläkeläisille

Keskusta esittää yhtenä ratkaisuna eläkeläisten ja laajemmin ikäihmisten nykyistä edullisempaan, mutta laadukkaaseen asumiseen asumisoikeusasumista. Se on vaihtoehto asunnon omistamiselle tai vuokraamiselle.

Suomalaisten ikääntyessä tarve hoivapalveluille kasvaa. Myös asumismuotojen on pystyttävä mukautumaan menossa olevaan muutokseen. Myös ikääntyneille ja hoivan tarpeessa oleville on oltava mahdollista hankkia omaan elämäntilanteeseensa sopiva koti.

Keskusta tukee asumisoikeusasuntoja koskevan lainsäädännön uudistamista, ja lisäksi hakujärjestelmää tulee selkeyttää ja nopeuttaa. Asumisoikeusasumisen piiriin on jo syntynyt palvelutarjontaa, jossa yhdistyvät asuminen ja hoivapalvelut. Esimerkkejä ovat ikäihmisten kimppa-asuminen ja uudet yhteisölliset asumismuodot, joissa yhteisöllisen asumisen yhteyteen on järjestetty monipuolisesti esimerkiksi terveyspalveluja ja päivätoimintaa. Tämä mahdollistaa laadukkaamman, turvallisemman ja yhteisöllisemmän asumisen.

Osuuskunta jälleen asumismuodoksi – vaihtoehto perheellisille

Asunto-osuuskuntamalli on ollut Suomessa aiemmin yksi asukaslähtöinen ja -omisteinen asumisen muoto. Nyt se on palaamassa uudelleen yhdeksi vaihtoehdoksi.
Keskusta esittää ratkaisua, jossa osuuskunnassa voi olla tarjolla niin hallintaoikeus- kuin vuokra-asuntoja. Tämä mahdollistaa osuuskuntaan mukaan pääsemisen erilaisilla tulotasoilla. Osuuskunta-asuminen tuo uuden vaihtoehdon isomman perheasunnon hankintaan.

Hallintaoikeudesta omistaja maksaa vain kohtuullisen osan asunnon kokonaiskustannuksista, mitä vastaan saa elinikäisen oikeuden asua asunnossa. Vuokra-asumisvaihtoehdossa jäsen on vuokralla osuuskunnan omistamassa edullisessa asunnossa.

 

4. Suomalainen sisäilma kuntoon

Sisäilmaongelmat ovat todellisuutta hälyttävän monessa julkisessa ja yksityisessä rakennuksessa Suomessa.

Kosteus- ja homevaurioista, huonosta ilmanvaihdosta, lämmityspuutteista, pienhiukkasista ja kuiduista sekä kemiallisista päästöistä kärsii päivittäin vähintään kymmeniätuhansia suomalaisia työpaikoillaan ja muuten arjessaan.  

Sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttää laajaa yhteistyötä niin kiinteistöjen omistajien, rakennusalan toimijoiden, päättäjien ja viranomaisten sekä rakennusten käyttäjien kesken.

Päättyvällä vaalikaudella aloitettu Terveet Tilat 2028 -ohjelma luo osaltaan edellytyksiä ongelmien ratkaisemiselle. Ratkaisut on nyt yhdessä toteutettava.

Alan osaamista on vahvistettava. Keskusta lisäisi korjausrakentamisen koulutusta ja rakennusalan opettajien täydennyskoulutusta sekä parantaisi AMK-rakennusmestarien koulutusta rakentamisen kosteudenhallinnan osalta.

Rakentamisen ja kiinteistönhoidon osalta yksi ratkaisu on myös rakentaa nykyistä enemmän valmiiksi kuivissa tiloissa, unohtamatta itse asentamista. Keskusta myös lisäisi alueellista yhteistyötä rakennusvalvonnassa ja terveystarkastuksessa. Kuntotarkastajien pätevyys- ja kelpoisuusehdot on saatettava ajan tasalle.

Huolellinen kosteudenhallinta on otettava rakennushankkeissa ja työmailla velvoittavaksi toimintatavaksi. Pakolliset kosteudenhallintaa koskevat asiakirjat on tehtävä nykyistä läpinäkyvämmiksi. Rakentamiseen liittyviä vastuukysymyksiä on edelleen selkeytettävä ja lisättävä neuvontaa.

Sisäilmaongelmista kärsiville on kaikissa tilanteissa varmistettava toimiva turvaverkko sekä sosiaaliturvan että terveydenhuollon palvelujen osalta. Keskusta on valmis nopeasti selkeyttämään tukea sisäilmaongelmien takia työpaikkaa vaihtaville. Työterveys- ja valvontaviranomaisten on myös pystyttävä nykyistä parempaan yhteistyöhön.

Sisäilmaongelmista kärsivät niin yksityisten kuin julkisten rakennusten käyttäjät, joten kaikki toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan. Se edellyttää laajaa yhteistyötä niin kiinteistön omistajien, sidosryhmien, alan toimijoiden kuin rakennusten käyttäjien kesken.

On kyse sitten rakennuksen kosteus- ja homevauriosta, ilmanvaihto-ongelmista, lämpötilaongelmista, pienhiukkaista ja kuiduista tai kemiallisista päästöistä, syyt on tunnistettava ja niihin viipymättä puututtava.

Juha Sipilän hallituksen käynnistämä Terveet Tilat 2028-toimenpideohjelman tavoitteena on ollut edistää hyvää julkista rakentamista ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Keskustan mielestä hyvin Terveet Tilat 2028 -ohjelmassa löydetyt ratkaisut pitää laittaa nyt toteen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

5. Vähemmän byrokratiaa asumiseen ja rakentamiseen

Asumisen ja rakentamisen sääntely on Suomessa ollut liian raskasta. Sääntely on estänyt rakentamista ja nostanut kustannuksia enemmän kuin luonut turvaa ja parantanut ihmisten hyvinvointia.

Byrokratia on voinut olla myös inhimillisen yhteiskunnan esteenä. Etenkin erityisryhmien asumisen sääntelyssä tarvitaan tervettä järkeä ja turhan byrokratian purkamista. Keskustan mielestä laitos sopii huonosti kenenkään kodiksi. On tärkeää, että erityisryhmille tarjolla on erilaisia asumisen vaihtoehtoja yksilöllisiin tarpeisiin. Kuntia ja kaupunkeja kaavoittaessa erityisryhmien asuminen on aina otettava huomioon.

Turhan byrokratian purkamiseksi maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan Keskustan johdolla. Tärkeimmät tavoitteet uudistuksessa ovat asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen ja vapauttaminen maaseudulla sekä sujuvoittaminen ja nopeuttaminen kaupungeissa.

Esimerkiksi ELY-keskusten valitusoikeutta on rajattu ja niiden roolia on muutettu konsultoivaksi. Asemakaavoituksessa eli kunnan yksityiskohtaisemmassa kaavoittamisessa voi jatkossa toimia jopa yleiskaavan vastaisesti, jos yleiskaava on selkeästi vanhentunut, eikä se enää mahdollista, vaan pikemminkin rajoittaa rakentamista.

Riitely maankäytöstä tai yhdyskuntarakenteesta ei saa olla kehityksen esteenä. Riitelevä kunta ei ole houkutteleva. Siksi on perusteltua rajata kaavapäätöksistä valittamisen niihin, joita asia koskee. Se vähentää turhia valituksia ja jouduttaa investointeja.
Valitusoikeuden kaventamisen vastapainona kuntalaisten osallistumisen kaavaprosessiin tulee olla aitoa vuorovaikutusta ja kuuntelemista muodollisen kuulemisen sijaan. Kuntalaisten on voitava osallistua ja vaikuttaa kaavoitusprosessiin ajoissa ja helposti.

Sitä voidaan edistää pelillistämisellä ja matalan kynnyksen kaavatilaisuuksilla esim. kaavamökissä tai lättykesteillä naapureiden kanssa. Tämä vahvistaa demokratiaa ja vähentää raskaita valitusprosesseja.

Keskustan tavoitteena on kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen. Rakennusvalvonnassa on lisättävä yhteistyötä ja yhtenäistettävä käytäntöjä kunkin maakunnan sisällä etenkin naapurikuntien kesken. Puurakentamisessa on todettu monia hyötyjä muihin materiaaleihin verrattuna. Keskusta katsoo, että puurakentamista on lisättävä ja erityisesti sitä rajoittavaa byrokratiaa purettava.

 

Keskustan lähtökohdat maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen    


1. Kaavoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteet

Kun käytäntöjä uudistetaan, tavoitteena tulee olla kuntalaisten palveluksessa oleva kaavoitusjärjestelmä, joka on dynaaminen alusta ja jatkuvan suunnittelun väline. On aika avata myös maankäytön suunnittelussa tie luovuudelle ja aidolle vuorovaikutukselle. Kaavoitusprosessia tulee yksinkertaistaa.

Tavoitteena tulevaisuudessa tulee olla, että kunnanvaltuustolla on oikeus ja velvollisuus määritellä maankäyttö alueellaan, poiketa kaavojen sisällöstä sekä muokata kaavoja omilla päätöksillään.

Tulevaisuudessa maankäytön suunnittelu on jatkuva ja avoin prosessi, jolla kunta suunnittelee ja rakentaa tulevaisuuttaan. Tavoitteena olkoon nykyisen kaavahierarkian korvautuminen kaavatasojen vuorovaikutteisuudella.

Maankäytön suunnitteluun oleellisina osina kuuluvat erilaiset tutkimukset ja selvitykset. Prosessien joustava eteneminen vaatii digitaalisen, valtakunnallinen tietopohjan, joka on vapaasti hyödynnettävissä myös yksittäisissä hankkeissa. Tavoitteeksi tulee asettaa kunnalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset tietopankit, joiden ylläpito ja kehittäminen on julkisen sektorin tehtävä.

Rakentaminen perustuu ennakoitavuuteen ja turvallisuuteen. Tästä syystä kaavan sitovuusastetta ja tarkkuutta tulee tarkastella tarveharkintaisesti tavoitteena yksiselitteinen, harkittu ja virheetön asiakirja, jonka toteutumiseen kansalaiset voivat luottaa.

2. Kaavajärjestelmä

2.1.    Kuntakaava

Kuntakaavan laadinnasta vastaa kunta. Kuntakaava voi olla yleispiirteinen, jolloin se vastaisi nykyistä yleiskaavatasoa, tai yksityiskohtainen, jolloin se vastaisi nykyistä asemakaavaa, mutta sen yksityiskohtaisuuden ratkaisisi kunta omista lähtökohdistaan.
Ensin mainittu kaava riittää kaikkeen rakentamiseen maaseutu- ja pienillä kylätaajama-alueilla. Kuntakeskuksessa ja taajamissa kunta voisi harkintansa mukaan laatia yksityiskohtaisen kuntakaavan. Mikäli kaavoitettavalle alueelle on tarkoitus rakentaa kunnan toimesta katuverkko ja muu tarpeellinen yhdyskuntatekniikka, on alueelle laadittava yksityiskohtainen kuntakaava.

2.2. Maakuntakaava

Yhdyskuntakehitystä voidaan ohjata valtakunnallisella, maakunnallisella eli ylikunnallisella ja kunnallisella tasolla. Maakuntatason maankäytön suunnittelussa korostuu strategisuus, joka korostaisi koko maakunnan kehittämistä keskittävän maakuntakaavoituksen sijaan.
Maakuntahallinnon tehtävänä tulee koota ylikunnalliset maankäytön intressit yhdeksi ja yhteiseksi asiakirjaksi, jossa tavoitteina ovat alueiden erilaisuudesta ja vahvuuksista ponnistava kehittäminen sekä kehityksen mahdollistaminen, muutoksen profilointi ja omaperäisyyden tavoittelu.

3. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet

Suomeen verkostomainen yhdyskuntarakenne

YK:n Habitat III:n kaupunkikehitysohjelma vuodelta 2016 tukee Suomen Keskustan aatetta ja yhteiskunnallisia kehitystavoitteita. Ohjelmassa todetaan: ”Uuden kaupunkikehitysohjelman mukaisesti kaupunkeja ja asuinyhdyskuntia kehitetään siten, että kaikille asukkaille on tarjolla asumisvaihtoehtoja, viheralueita ja kestäviä liikkumismahdollisuuksia. Tavoitteena ovat lisäksi monikeskuksisen aluerakenteen, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen, terveellisen ja kriisinkestävän elinympäristön, kiertotalouden ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen sekä kaupunkiekosysteemien, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristöpalvelujen turvaaminen.” Suomessa voidaan puhua myös verkostorakenteesta.

4. Rakentaminen maaseudulla

Tavoitteemme on, että valtakunnassa ollaan valmiita luopumaan maaseudun kehittämistä haittaavien suunnittelutarvetarkasteluiden käyttöpakosta ja kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen. Tulevaisuudessa yksittäiset maaseutuhankkeet voidaan käsitellä asenteellisesti neutraalilla tavalla:

lupa rakentamiseen voidaan myöntää

  • kun rakentamisen yleiset terveellisyys- ja turvallisuusehdot täyttyvät
  • kun hanke on kunnan etujen mukainen
  • kun rakennuspaikka todetaan olosuhteiltaan kelvolliseksi

Erityisenä perusteena myönteiselle ratkaisulle tulee asettaa elinkeinojen toimintaedellytykset ja uusiutuvan energian käyttö.

_________________

Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.