Ihmisen hyvä elämä muksusta mummoon

Keskustan linjaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg
Keskusta.fi / Ohjelmia ja politiikkaa / Uusia ohjelmia ja linjauksia / Ihmisen hyvä elämä muksusta mummoon

Voit ladata pdf-version alla olevasta linjauksesta täältä>>

Keskustan linjaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi
Tasapainoa työelämävuosiin
Kohti toimintakykyistä eläkeikää ja vanhuutta

Keskusta haluaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa ja kaikilla politiikan lohkoilla. Tavoittelemme ihmisen hyvää elämää läpi koko elämänkaaren, muksusta mummoon. Haluamme suomalaisten voivan hyvin kaikissa elämänvaiheissa. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa, hyvinvoiva aikuinen on hyvä vanhempi lapselleen ja työntekijä työnantajalleen. Hyvinvointi vanhuudessa tuo laatua elämänkaaren loppuvuosille ja ylläpitää toimintakykyä.
 
Keskustan periaateohjelma linjaa, että jokaisella on velvollisuus kantaa voimavarojensa mukaan vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Luotamme yhteisöjen voimaan, lähiyhteisöissä luomme välittämistä ja huolenpitoa. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä hyvälle elämälle ja olla turvana hädän hetkellä.  Haluamme olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa terveyttä ja hyvinvointia edistävät valinnat on tehty riittävän helpoiksi. Ylisukupolvisuus on tärkeä arvomme myös hyvinvointipolitiikassa. Haluamme jatkaa välittämisen vastuuta.
 
Heille, jotka haluavat mitata kaiken rahassa, haluamme sanoa: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös järkevää talouspolitiikkaa. Kun parannamme kansanterveyttä ja ehkäisemme pahoinvointia, vähennämme terveyspalveluiden käytöstä sekä esimerkiksi sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvia kustannuksia. Haluamme kuitenkin tarkastella hyvinvoinnin ja terveyden asioita ennen kaikkea inhimillisinä, hyvään elämään vaikuttavina tekijöinä.
 
Erityisen huolissamme olemme terveyden ja hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta. Iso osa suomalaisista voi erityisen hyvin, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin merkittäviä. Usein pahoinvointi myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Tämä ongelma vaatii yhteisiä toimia.

 

Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi


Hyvinvoinnin perusta luodaan kodeissa ja varhaislapsuudessa. Haluamme parantaa lapsuuden arvoa ja vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä asennetta yhteiskunnassamme. Perheiden kasvatustyötä on tuettava voimallisesti. Lapset, nuoret ja perheet on otettava vahvasti mukaan tuen ja palveluiden kehittämiseen. Tarjoamme palveluja perhettä varten heidän lähtökohdistaan käsin.

Syntyvyys Suomessa laskee. Monet kokevat, ettei yhteiskunnassamme suhtauduta lapsiin ja perheisiin myönteisesti. Keskusta haluaa rakentaa Suomea, joka on maailman paras maa perustaa perhe ja maailman paras maa olla lapsi. Tätä tukemaan Suomi tarvitsee lapsistrategian. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi tarvitaan päätöksenteon kaikille tasolle.
 
Myös seuraavaan hallitukseen tarvitaan perheministeri. Hänen työnkuvassaan tulee olla nykyistä vahvempi yhteys myös opetus- ja kulttuuriministeriön alla olevien tehtävien, kuten koulutus- ja harrastusasioiden sekä lasten ja nuortenkulttuurin suuntaan.
 
Ajattelemme vanhemmuuden, läheisistä huolehtimisen ja työn mahtuvan onnelliseen elämään. Haluamme tavoitella työn ja perheen tasapainoa. Vanhemmilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus olla läsnä perheen elämässä. Tarvitsemme hoivavastuuta tasaisesti jakavan perhevapaiden uudistuksen, joka kannustaa isiä kantamaan hoivavastuuta nykyistä enemmän.
 
Haluamme palvelujärjestelmämme tukemaan entistä paremmin heitä, jotka vasta harkitsevat perheen perustamista. Tiedonsaanti ei saa olla nettipalstojen tai muiden epävarmojen lähteiden varassa. Perheen perustamista suunnittelevat tarvitsevat paikan, jossa voi ammattilaisen kanssa käydä läpi kysymyksiä muun muassa hedelmällisyyteen, perheen perustamiseen, sosiaaliturvaan, parisuhteen hoitamiseen, synnytykseen, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyen.
 
Perheiden arki tarvitsee tuekseen palveluita, jotka ennaltaehkäisevät ongelmien vaikeutumista. Ennaltaehkäisyyn tarvitaan aitoja tekoja ja satsauksia. Meille tärkeää on tarjota perheille konkreettista kotiapua. Se tarvitsee riittävät resurssit ja kynnyksen kotiavun saamiseksi tulee olla matalalla. Perhepalveluiden tulee olla toimivia ja perheen tarpeiden mukaan joustavia. Jokaiseen suomalaiseen kuntaan tarvitaan palveluiden sydänpaikaksi perhekeskus.

Hallituskaudella 2015-2019 alkanut lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tarvitsee jatkoa perheiden hyvän arjen tukemiseksi ja eriarvoistumisen vähentämiseksi.

Meidän on päästävä palveluiden järjestämisessä hallinnonalakohtaisesta ajattelusta ja palveluista lapsi- ja perhelähtöiseen tukeen ja palveluihin sekä monialaiseen tekemiseen, sote ja sivistystoimi yhteistyössä toimien, järjestöt ja seurakunnat mukaan ottaen.

Lasten ja nuorten yhä lisääntyvän psykososiaalisen oireilun hoitaminen pitää siirtää aidosti perustasolle ja perheiden arkeen. Tehokkaimmat toimet ovat varhaisia toimia. Tuen painopiste varhaisempaan vaiheeseen edellyttää jalkautuvaa työtä, perheiden avoimien kohtaamispaikkojen perustamista ja niiden koordinointia sekä toimijoille aikaa kohdata perhe.

Haluamme levittää kunnissa kokeillut ja toimivat lastensuojelun uudet työtavat koko Suomeen. Emme halua yhdenkään sosiaalityöntekijän tekevän enää yksin työtä lapsen ja perheen ympärillä, vaan siihen tarvitaan useista ammattilaisista koostuva tiimi. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat aikaa tavata säännöllisesti perheitä, keskustelevalla otteella, ei byrokratialla ja kontrollilla. Haluamme keskiöön koko perheen auttamisen; ei ole olemassa erikseen lasten ja aikuisten asioita. Tarvitsemme myös lisäpanostuksia lastensuojelun jälkihuoltoon.

Pahoinvointi siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Pidämme tärkeänä, että lasten palveluissa huomioidaan aikuiset ja aikuisten palveluissa lapset, jotta perheet tulevat kokonaisvaltaisesti autetuiksi ja hyvinvointiongelmien ylisukupolvistumisen kierteet tulisivat katkaistuiksi.

Tunnistamme perheiden moninaisuuden. Politiikan tehtävä on tarjota paras mahdollinen tuki erilaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden pärjäämiselle ja lapsen edun toteutumiselle.  

Yhä useampi lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona. Haluamme, ettei lainsäädäntö luo vanhempien välille eriarvoisuutta, vaan tunnistaa jaetun vanhemmuuden.  Yhteiskunnan pitää tunnistaa, että yhä useammalla lapsella on kaksi kotia. Tunnistaminen lähtee vuoroasumisen saamisesta väestötietojärjestelmään. Etuuksia tulee olla mahdollista jakaa huoltajien kesken. Vuoroasumistilanteissa palvelut kuten koulukyydit tulee järjestää lapsilähtöisesti molemmista kodeista.

Suomalaiset liikkuvat liian vähän ja hyvinvointi- sekä liikkumattomuuserot ovat suuria. Haluamme opettaa lapsille ja nuorille liikkumisen iloa niin, että jokainen liikkuisi suositusten mukaisesti.

Fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia terveydellisiä ongelmia ja vähentää myöhempää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Liikunnallinen lapsuus tukee yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennakoi liikunnallista aikuisuutta. Liika istuminen on haitaksi kaikille.
Haluamme kiinnittää huomiota arkiliikunnan merkitykseen. Liikkuva koulu on hyvä hanke. Haluamme levittää sen kaikille kouluasteille, myös lukioihin, ammattikouluihin sekä korkeakouluihin. Liikkuvan elämäntavan edistämiseksi tarvitsemme myös matalan kynnyksen harrastamismalleja, jolloin lapset ja nuoret voisivat kokeilla esimerkiksi urheiluseuroissa eri lajeja ja löytää itselleen sopivimman liikuntamuodon. Lasten liikkumisen ei tarvitse olla kilpaurheiluun tähtäävää.
 
Koulukiusaaminen varjostaa liian monen lapsen koulupäivää. Vaikutukset ovat usein vakavia ja pitkäkestoisia. Yksikin kiusaamistapaus on liikaa. Haluamme, että koulukiusaaminen otetaan aina vakavasti. Koulutuksen järjestäjillä on lakisääteinen velvollisuus taata lapsille turvallinen opiskeluympäristö. Kiusaamisen ehkäisemiseen tarvitaan koulujen ja niiden työntekijöiden ohella koululaisten perheet.  Heidän tulisi yhdessä rakentaa sellainen turvaverkko, joka yltäisi jokaiseen kouluja käyvään lapseen. Kiva Koulu –hankkeen kaltaiset projektit eivät yksin riitä. Ehdottoman kielteinen suhtautuminen kiusaamiseen pitää olla kaikille itsestään selvä asia. Kiusaamiseen on puututtava ja oppilaille on tehtävä tiettäväksi, mitä kiusaamisesta seuraa.

Netti- ja somemaailma ovat tehneet näkyviksi kiusaamisen uudet muodot. Lapset tarvitsevat ikänsä edellyttämää ohjausta somekäyttäytymiseen. Netissä tapahtuvan kiusaamisen ehkäisy on liitettävä osaksi koulujen ja kotien kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjä ja mediataitojen opettelua. Pitkäaikaisesta kiusaamisesta kärsineille tarvitsemme jälkihuollon mallin.
 
Kaikki kodit eivät ole turvallisia koteja. Lähisuhdeväkivallalle on laitettava ehdoton stoppi.  Väkivaltaisissa perheissä sen kaikki jäsenet tarvitsevat apua ja tukitoimia. Turvakodit tarvitsevat lisää rahaa. Tarvitsemme ihmisten kärsimystä vähentävää ongelmien ennaltaehkäisyä. Valitettavasti merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää piiloon, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön osaaminen on korkeatasoista. Turvallinen koti on jokaisen oikeus. Meille väkivalta on yhtä tuomittavaa kotona kuin kaukana.
 
Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia on ehkäistävä ennalta. Mielenterveyspalveluiden tulee olla paremmin saatavilla, myös kouluissa, joissa lapset ja nuoret suuren osan arkeaan viettävät.

Radikalisoitumisen, jengiytymisen ja huumeiden vastainen työ kaipaa vahvistuksia. Asiantuntijoiden avulla on selvitettävä yhä tehokkaammin jengiytymistä aiheuttavia sosiaalisia tekijöitä ja etsittävä ratkaisuja ennaltaehkäisyyn. Suomessa ei saa syntyä tilannetta, jossa osa lähiöistä muuttuisi turvattomiksi asua ja liikkua. Jengiytymistä ehkäistään myös kaupunkisuunnittelun keinoin.

Ongelma-alueiden nuorten sosiaalipalveluihin on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Painopiste on laitettava etenkin erityisnuorisotyöhön, oppilashuoltoon ja lähipoliisitoimintaan. Haluamme kohdentaa voimavaroja enemmän niille alueille ja kouluille, missä riskit ovat suurimpia.

Lapset ja nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen moniammatillisia palveluita. Ohjaamoista on tehtävä lähipalveluita ja niiden on kytkeydyttävä entistä tiiviimmin psykososiaalisiin palveluihin. Nuorten tulee saada palvelunsa yhdeltä luukulta.
 
Laadukas seksuaalikasvatus on jokaisen oikeus. Lapset ja nuoret tarvitsevat tuekseen ikänsä ja kehitystasonsa mukaista tietoa ja ohjausta. Näin on mahdollista ennaltaehkäistä ongelmia, saada tietoa omista oikeuksista ja neuvoja arkisten pulmatilanteiden ratkaisemiseksi sekä vahvistaa itsetunnon ja elämänhallinnan kehittymistä. Seksuaalinen häirintä kouluista ja nuorten arkiympäristöistä on kitkettävä pois. Koulutus- ja harrastuskentän toimijat tarvitsevat ohjausta ja tukea seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Osana toimivia seksuaalipalveluita haluamme ilmaisen ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille. Maksuton ehkäisy on meille kustannustehokas tapa edistää kansanterveyttä sekä nuorten turvallisuutta ja tasa-arvoa.  
 
 

Tasapainoa työelämävuosiin

Tunnistamme työn yhdeksi tärkeimmistä yhteiskuntaan kiinnittymisen muodoista ja elämän peruspilariksi. Työstä ihminen saa paitsi toimeentulon lähteen ja aineellista hyvinvointia, myös rytmiä arkeen, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. Siksi reitti koulutukseen ja työelämään on mahdollistettava kaikille.
 
Vietämme merkittävän osan ajastamme työpaikalla.  Siksi haluamme, että työpaikat tukevat monipuolisesti työntekijöidensa hyvinvointia. Huonosti voiva työntekijä ei ole tuottava työntekijä. Viisas työnantaja ymmärtää hyvinvoivan työntekijän yrityksen tärkeimmäksi resurssiksi.

Toivomme työnantajilta rohkeutta tukea työntekijöitä terveellisiin elämäntapoihin erilaisten kannusteiden myötä. Työpaikoilla tarvitaan koulutusta työelämätaitoihin, kuten alais- ja esimiestaitoihin sekä omasta työ- sekä toimintakyvystä huolehtimiseen. Työterveyshuolto voi tässä olla merkittävä kumppani.
 
Yrittäjien hyvinvointi vaatii erityistä huomiota. Valitettavan usein yrittäjän oma hyvinvointi jää toissijaiseksi hänen kantaessaan yksin vastuuta yrityksen toiminnasta. Monissa työpaikoissa työntekijöillä on käytössä verovapaat liikunta- ja kulttuurisetelit työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Haluamme tämän mahdollisuuden myös yksinyrittäjille. On muistettava, että hyvinvoiva yrittäjä on tuloksellisen yritystoiminnan edellytys.
 
Pitkät, vuosikymmenten mittaiset työsuhteet ovat nykyisessä työelämässä enemmän poikkeus kuin sääntö. Normaalimpaa on lyhyet työsuhteet ja toimeentulon koostuminen useasta eri lähteestä. Työelämä on muuttunut osin aiempaa epävarmemmaksi.  Haluamme madaltaa häpeää työttömyydestä, irtisanotuksi tulemisesta ja konkurssista.
 
Perhe- ja työelämää on voitava yhdistää joustavasti ja elämäntilanne huomioiden. Tämä korostuu etenkin perheiden pikku-lapsivaiheessa, omaishoitotilanteissa tai työuran loppuvaiheissa. Tällöin on tärkeä mahdollistaa esimerkiksi osa-aikatyö. Se tukee hyvinvointia ja pysymistä työmarkkinoilla.
 
Katseemme tulee yltää yhtä lailla työelämän ulkopuolella oleviin. Työttömät tarvitsevat terveystarkastuksensa. Kuntoutusten polut on saatava kuntoon. Maakuntahallinnon myötä meillä on edessämme historiallinen tilaisuus saada sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoimapalvelut ja kuntoutus saman järjestäjän alle. Tämä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa aitoa integraatiota tukea tarvitsevan ihmisen ympärille vahvistamaan arjen hyvinvointia ja kenties polkua kohti työelämää.
 
Yli miljoona suomalaista asuu yksin, joka viides meistä. Yksineläminen voi olla joko oma tietoinen valinta tai elämän eteen tuoma tilanne. Haluamme, että yksinelävien asema yhteiskunnassa tunnistetaan laajasti ja se otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Yksinelävien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota, sillä yksinasuminen on myös tutkimusten mukaan merkittävä terveysriski. Palveluita ja etuuksia on kehitettävä niin, että ne vastaisivat paremmin myös yksinelävien tarpeita, eivätkä kohtuuttomasti asettaisi yksineläviä muita huonompaan asemaan. Myös yksinasuvan tasapainoiseen elämään kuuluu tunne osallisuudesta ja kohtuullinen toimeentulo. Yksin pitää olla yhtä arvokasta kuin kaksin.

Yksinelämistä ja yksinäisyyttä ei tule rinnastaa. Emme puhu samasta asiasta, sillä yksinelävällä voi olla ympärillään hyvin runsas sosiaalinen verkosto, kun taas parisuhteessa tai yhteisön keskellä voi kokea olevansa hyvin yksin.

Haluamme kiinnittää erityistä huomiota yksinäisyyteen. Sen sanotaan olevan uusi suomalainen kansansairaus ja se on myös yksi eriarvoisuuden kipeimmistä muodoista. Yksinäisyys on monen ongelman taustalla, sen haitat voivat olla mittavia ja siksi se on otettava vakavasti. Yksinäisyys ja sosiaalisten turvaverkkojen puute vähentää usein jo ennalta haavoittuvassa olevien ihmisten toimintakykyä entisestään.

Yksinäisyyttä ei poisteta lakimuutoksilla ja sen vuoksi asia on politiikassa toimiville hankala. Usein yksinäisyyden juuret ovat jo lapsuudessa koetussa osattomuudessa. Palveluiden on vastattava tarvetta ja niissä on tultava kohdatuksi ja autetuksi. Laajasti koettu yksinäisyys on myös merkki yhteiskunnan epäonnistumisesta.

Yksinäisyyskehitykseen puuttuminen vaatii laaja-alaista puuttumista eriarvoisuuskehitykseen sekä hyvinvointia, toimeentuloa ja toimintakykyä tukevia päätöksiä. Erikseen on vielä huomioitava ansiokasta työtä osallisuuden puolesta ja yksinäisyyden torjumiseksi tekevien järjestöjen riittävä rahoitus. Tärkein keino yksinäisyyden torjuntaan on kuitenkin meidän jokaisen vastuu lähimmäistemme hyvinvoinnista. Arkipäivän tekoja yksinäisyyden lievittämiseksi ei voi korvata rahalla tai lakimuutoksilla.
 
Ei ole hyvää terveyttä ilman mielenterveyttä. Lähes joka toinen työkyvyttömyyseläke johtuu mielenterveyden ongelmasta. Joka toinen suomalainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriöstä. Heistä vain joka toinen saa hoitoa. Oman mielenterveyden hoitamisesta on tehtävä uusi normaali.

On suuri ongelma, ettei mielenterveyspalveluiden piiriin uskalleta hakeutua leimaantumisen pelosta.  Tarvitsemme enemmän avointa keskustelua mielenterveyden ongelmista sekä tuomitsematonta suhtautumista. Tabuja mielenterveyden ongelmien ympäriltä on purettava. Aiempi mielenterveysdiagnoosi ei saa haitata myöhempää työllistymistä. Mielenterveystyötä on siksi jalkautettava myös työpaikoille.

Mielenterveyskuntoutujan voimavaroja tulee vahvistaa kuntoutumista tukevilla olosuhteilla ja mahdollisuudella osakykyisenäkin työntekoon. Muistamme, että myös mielenterveysomaiset tarvitsevat tukea. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö maksaa itsensä takaisin.

Monen terveysongelman taustalla on alkoholi, joko vaikuttavana tai hyvin usein pohjimmaisena syynä. Alkoholi on myös mukana mitä erilaisimmissa muissa ongelmissa, kuten asunnottomuudessa. Haluamme korostaa hyvän alkoholipolitiikan merkitystä.  Meille alkoholipolitiikka ei ole tuomitsemista tai sormen heristelyä, vaan asiallista alkoholinkäytön sosiaalisten, terveydellisten ja yhteiskunnallisten riskien tunnistamista. Tavoittelemme kohtuukäytön Suomea, jossa haitat niin euroilla kuin inhimillisillä kustannuksilla mitattuna ovat nykyistä pienemmät.

Haluamme haastaa jokaista oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen hyvillä elämäntavoilla ja mielen vireyttä ylläpitävillä harrastuksilla, olivatpa ne sitten liikuntaa, kulttuuria, tai mitä tahansa. Omat hyvinvointivalinnat vaativat tuekseen niitä tukevan ympäristön ja saavutettavat palvelut.
 
Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on saatettava arvoiseensa asemaan. Taide- ja kulttuuriharrastukset tutkitusti edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Harrastustoimintaa tukemalla kasvatetaan jatkuvasti uusia taiteesta ja kulttuurista innostuneita sukupolvia sekä myötävaikutetaan positiivisesti koko alan kiinnostavuuteen ja kysyntään. Tavoitehakuisen harrastamisen rinnalle on kehitettävä lisää kaikille avoimia ja matalan osallistumiskynnyksen harrastustoiminnan muotoja.

Haluamme koko yhteiskunnan tukemaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Ihmisten ratkaisuilla esimerkiksi tupakointiin, liikuntaan, nukkumiseen ja ravitsemukseen liittyen on valtava merkitys.
   
Haluamme, että yhä useampi kakkosauto vaihtuisi sähköavusteiseen tai tavalliseen polkupyörään ja että entistä useampi matka tehtäisiin autoilun sijaan kävellen tai pyöräillen. Hyöty tästä koituu terveyden ohella myös ympäristölle. Kävelyä ja pyöräilyä tukeva infrastruktuuri on avainasemassa. Suomalaisten suosituimpia liikuntapaikkoja ovat kevyen liikenteen väylät ja niiden verkoston on oltava kunnossa, myös talvisaikaan. Pyörille on löydyttävä parkki ja työmatkapyöräilijälle työpaikoilta tila, jossa voi käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteitaan työmatkan jälkeen. Asuinpaikka tai liikuntapaikkojen sijainti eivät saisi muodostua liikunnallisen elämäntavan esteeksi.

Aikuisten tulee saada työskennellä ja lasten oppia tiloissa, joissa on puhdas ja raikas, hyvinvointia tukeva sisäilma. Tilojen käyttäjien pitää voida luottaa tilojen terveellisyyteen. Muistamme, että myös huoli sairastuttaa.  Vaikeista oireista kärsivien on saatava toimivat hoitopolut ja tarvittaessa hoidon tueksi riittävä sosiaaliturva.
 

Kohti toimintakykyistä eläkeikää ja vanhuutta


Haluamme rakentaa Suomea, jossa on ilo vanheta; Suomea, jossa pidempi elämä nähdään yhteiskunnan saavutuksena sekä ikäihmiset rikkautena ja aktiivisina kansalaisina. Haluamme vanhusmyönteisen ajattelutavan näkyvän päätöksenteon jokaisella portaalla. Vanhusmyönteinen Suomi päätöksentekijöiden ja meidän kaikkien arvovalinnoista ja käytännön toiminnasta.

Tunnistamme ikääntyneen väestön suuren, bruttokansantuotteessa näkymättömän merkityksen yhteiskunnallemme. Ikäihmiset ovat monella tapaa yhä yhteiskunnan vastuunkantajia. Moni ikäihminen tuottaa taloustieteen termein yhteiskunnalle lisäarvoa osallistumalla, lastenlapsia hoivaamalla, muutoin läheisistä huolta pitämällä ja vertaistukena toimimalla. Tällä on mittaamattoman suuri merkitys.  Eläkeläiset ovat esimerkiksi monen järjestön kantava voima.
Myös ikäihmisillä tulee olla mahdollisuus osallisuuteen. Osallisuus ei ole vain osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttamista itseään koskeviin päätöksiin. Se on myös kokemusta siitä, että kuuluu johonkin. Se on yhteisöllistä mukanaoloa. Ikäihmisten toimeliasta elämää, osallisuutta ja turvallisuutta voidaan tukea myös nykytekniikan mahdollistamilla digitaalisilla välineillä ja ohjelmilla.


Tarvitsemme Suomeen päivänpolitiikan yläpuolella olevan vanhusasiainvaltuutetun kehittämään ja rakentamaan yhä vanhusmyönteisempää yhteiskuntaa.

Eliniän noustessa ja yhteiskunnan muuttuessa myös vanhuus muuttuu. Jokainen sukupolvi vanhenee omalla tavallaan ja omine tarpeineen. Mitä paremmat edellytykset jo keski-ikäisillä ja nuorilla eläkeläisillä on aktiiviseen elämään, oman vanhuuden suunnitteluun, terveyden ylläpitämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, sitä pidempään säilyvät toimintakyky ja omatoimisuus. Mitä paremmin fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö tukevat ikäihmisten toimeliasta elämää, sitä pidemmälle lykkäytyy vaativien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve. Hyvä terveyden edistäminen – lapsuudesta ja työiästä alkaen – merkitsee myös tervettä ikääntymistä.

Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos. Moni ihminen on hyvin voimakkaasti sitoutunut työhönsä ja työyhteisöönsä. Eläköityminen voi tuoda myös negatiivisia tunteita, tyhjyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta. Haluamme eläkevuosiaan aloittaville hyvät eväät. Siksi työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyville tulee tarjota lakisääteinen hyvinvointi- ja terveystarkastus, joka on suunniteltu juuri tätä elämäntilannetta varten. Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa eläkeläisen keskeiset terveysriskit ja mahdolliset piilevät sairaudet sekä ohjaa ja kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja sosiaalisesti aktiiviseen elämään.

Neuvolajärjestelmä on yhteinen ylpeytemme. Haluaisimme myös ikäihmisille oman ”neuvolan”, johon ikäryhmät kutsutaan määrävuosin. Ensimmäinen lakisääteinen terveystarkastus tarvitaan työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyville – heille, jotka siirtyvät pois työterveyshuollon piiristä.

Muistisairauksien lisääntyminen on yksi lähivuosikymmenien suurimpia kansanterveydellisiä ja taloudellisia haasteita. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Suomessa tällä hetkellä muistisairaita noin 130 000. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua. Aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua on mahdollista siirtää 5-10 vuotta.

Muistisairauksien ehkäisy tulee nostaa muiden kansantautien ehkäisyn rinnalle. Aivoterveyttä voi edistää terveellisillä elintavoilla. Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että esimerkiksi monipuolinen aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa, monipuolinen liikunta, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, päävammojen sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä kognitiivisen toimintakyvyn edistämisessä. Nämä elämäntapamuutokset ehkäisevät myös muita kansansairauksia.

Ikäihmisten vajaaravitsemuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikissa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluissa. Jokaiselle vanhukselle on taattava yksi lämmin ateria päivässä. Vajaaravitsemuksen ennalta ehkäisy, tunnistaminen ja siihen varhainen puuttuminen on erityisen kustannustehokasta ja varmistaa mahdollisimman hyvän toimintakyvyn.  Vajaaravitsemuksen tunnistamisen taidot ja riittävä tietoisuus ovat tarpeen myös omaisille sekä vapaaehtoistoimijoille. Haluamme kehittää etsivää – ja myös löytävää vanhustyötä, jonka tarkoituksena on etsiä yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia sekä niitä ikäihmisiä, jotka ovat jostain syystä jääneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle palveluntarpeestaan huolimatta.

Ikäihmiset, jotka ovat pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle, eivät välttämättä tiedä mihin heillä olisi oikeus ja mahdollisuus. Meidän on kehitettävä palveluitamme niin, että ikäihminen saisi samalta henkilöltä kaiken tarvitsemansa tiedon ja neuvonnan.

Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa koko yhteiskuntaamme. Tarvitsemme kolmatta sektoria - järjestöjä, seurakuntia ja vapaaehtoisia -  mukaan ikäihmisten palveluiden järjestämiseen.

Näemme perhehoidon suurena mahdollisuutena ikäihmisen hoidon ja huolenpidon kodinomaiseksi järjestämiseksi. Perhehoito on vaihtoehto inhimillisen, kodikkaan ja hyvän arjen turvaamiseksi ja se tarjoaa mahdollisuuden myös omaishoitajille vapaiden järjestämiseksi.

Tarvitsemme ikääntyville suomalaisille uudenlaisia yhteisöllisiä asumismuotoja ja haluamme kannustaa niiden kehittämiseen. Eri sukupolvien asumiseen saman katon alla tulee kehittää taloudellisia kannustimia.

_____________

Keskusta  tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.