Kannustava perustulo

Keskustan perustulomalli kannustaa työhön ja osallisuuteen

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg

”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”     

(Suomen perustuslaki 19§)

 

Alla olevan perustulomallin voit ladata tästä linkistä pdf-tiedostona>>

 

Kannustava perustulo

Tässä esitetyssä mallissa on luonnehdittu Keskustan tahtotilaa, suuntaviivoja sille, mihin järjestelmää tulisi kehittää.

Tärkeintä on työtehtävien vastaanottamisen kannustavuus, mikä edellyttää nykyjärjestelmän merkittävää yksinkertaistamista.

Työelämä on muuttunut kausittaiseksi, pätkittäiseksi ja yhä monimuotoisemmaksi. Sosiaaliturvaamme on uudistettava vastamaan ihmisten vaihtuvia elämäntilanteita.

Olemme siirtyneet jo monin osin pois sellaisesta työelämän mallista, jossa ollaan selkeästi joko töissä tai työttömänä.
Nykyaikana työtön voi valmistautua täyttä vauhtia kohti tulevaa yritystoimintaa, opiskelija hoitaa alati kasvavia työtehtäviä tai koti-isä pyörittää menestyvää yritystä. Tulevaisuuden työelämässä lyhyetkin työtehtävät ja -tulot on voitava ottaa vastaan ilman kohtuutonta byrokratiaa ja pelkoa ansiotason laskusta.

Keskusta haluaa, että perusturva on vahva, kannustava ja yksinkertainen - mahdollisimman monessa elämäntilanteessa.
Turvan pitää mahdollistaa nousemisen perusturvasta takaisin työelämään. Meidän on päästävä pois monin paikoin alaspäin painavasta nykymallista.

Mallimme kannustavasta perustulosta yksinkertaistaa ja yhtenäistää samansuuruisia sosiaalietuuksia ja varmistaa, että kaikissa tilanteissa työn tekeminen on tekijälleen myös taloudellisesti kannattavaa.

Uskomme, että nimenomaan ihmisen oma kokemus työssä onnistumisesta antaa paitsi taloudellisesti lisää mahdollisuuksia myös polun ponnistaa eteenpäin työttömyydestä.

Kannustava perustulo poistaa byrokratialoukkuja ja voimaannuttaa ihmisiä osalliseksi yhteiskuntaan.

 

1. Yhdistetään tuet

  • Yhdistetään saman suuruiset perusturvaetuudet yhteen uudeksi kannustavaksi perustuloksi.
    - Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, toimeentulotuen perusosa, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha yhteen.
  • Perustulon saaminen edellyttää sen hakemista kertaalleen. Pienituloisuus oikeuttaa tukeen, joka vähenee tulojen kasvaessa.
    - Opintoja vailla oleville nuorille ja maahanmuuttajille erityistoimia.
    - Pidemmällä aikavälillä opiskelijat siirtyisivät järjestelmän piiriin.
  • Tuensaajan on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti.

2. Käänteinen tulovero

  • Tulorekisteri luo vuoden 2020 alusta lähtien perustan työtulojen, etuuksien ja verotuksen yhteensovittamiselle ja automatisoinnille.
  • Tulorekisteri purkaa byrokratia- ja kannustinloukkuja, jolloin takaisinperintää ei synny.
  • Perusturva, asumistuki ja verotus sovitetaan yhteen siten, että työn tekeminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
    - Jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä.
    - Esim. vähintään 40 prosenttia verotuksen, perusturvan ja asumistuen vähentymisen yhteisvaikutus huomioiden.
  • Perusturvaa hakeneen tulotason jäädessä matalaksi, maksetaan hänelle automattaisesti kuukausittain oikea määrä taloudellista tukea.
  • Työtulojen kasvaessa perustulo pienenee ja lopulta lakkaa.


3. Yksi luukku

  • Palvelut yhdeltä luukulta omavirkailijalta, joka ohjaa läpi palveluiden.Ei pompottelua.
  • Asiakas mukana palveluidensa sunnittelussa ja päätöksenteossa.
  • Keinoälyllä voidaan tunnistaa työvoima-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluita eniten  tarvitsevat & panostaa heihin.

Parlamentaarinen valmistelu.

Lähdetään liikkeelle käänteisen tuloveron kokeilulla.

Hyödynnetään Toimi-hankkeen tuloksia.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä on kannustava perustulo?


Malli koostuu kolmesta osasta:

Nykyiset samansuuruiset perusetuudet yhdistetään yhdeksi samansuuruiseksi tueksi, perustuloksi. Yhdistettävät etuudet olisivat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa. Tukea maksetaan pienituloisille. Mahdollisuutta myös pienimmän kuntoutustuen sekä työkyvyttömyyseläkkeen liittämiseen järjestelmään on syytä selvittää.

Työtulot, tuet sekä verotus yhteensovitetaan siten, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen aina kohtuullinen, ennakoitavissa oleva määrä. Työ- tai muiden tulojen kasvaessa myös pienituloisuuden perusteella maksettava perustulo pienenee ja liukuu vähitellen kokonaan pois.

Etuuden saajan tarvitsemat palvelut uudistetaan asiakaslähtöisiksi. Asiakkaalle annetaan nykyistä enemmän päätäntävaltaa omiin työvoima-, kuntoutus- ja koulutuspalveluihin ammattitaitoisen omavirkailijan opastuksella.

Miten kannustava perustulo toimii?

Perustuloa on alkuun haettava ja se myönnetään pienituloisuuden perusteella.

Perustuloa saavaa kannustetaan ottamaan työtehtäviä vastaan takaamalla, että hänelle jää tekemästään työstä aina vähintään 40% käteen - verotus ja eri etuuksien leikkaantuminen huomioiden.

Mikäli perustuloa hakeneen tulotaso jää liian matalaksi, maksetaan hänelle automaattisesti kuukausittain oikea määrä taloudellista tukea. Perustulo pienenee työtulojen kasvaessa.

Kuka on oikeutettu tukeen?

Perustuloon oikeuttaa pienituloisuus. Käytännössä järjestelmä koskee työmarkkinoille tulevia,  pitkäaikaistyöttömiä ja pienimmillä vanhempain tai sairauspäivärahalla olevia.

Tutkintoa vailla oleville nuorille sekä maahanmuuttajille säilytetään heitä koskevaa omaa lainsäädäntöä.

Pienituloisten eläkeikäisten turva on takuueläke. Se on perustuloa suurempi, eikä leikkaannu työtulojen myötä pois.

Keskusta tavoittelee, että pidemmällä tähtäimellä myös opiskelijat voisivat siirtyä kannustavan perustulon piiriin.

Pitääkö tukea hakea?

Kyllä, tukea haettaisiin ensi alkuun. Koska kriteereiltään tuki on äärimmäisen yksinkertainen, on asiointi mahdollista tarvittaessa niin Kelan, työvoima- tai sosiaalipalveluiden kautta.

Kuinka suuri perustulo olisi?

Perustulo vastaisi nykyisten vähimmäispäivärahojen ja työmarkkinatuen suuruutta. Mikäli perustulo voidaan toteuttaa verottomana, olisi tulon määrä ilman ansaittuja lisätuloja n. 550-560 euroa kuukaudessa.

Miten työtulojen, etuuksien ja verotuksen yhteensovittaminen käytännössä tehdään?

Avain on kansallinen tulorekisteri. Rekisterin kautta voidaan reaaliaikaisesti tietää minkä verran hakijalla on ollut muita tuloja tai etuuksia.

Tämän kautta tiedetään automaattisesti, kuinka suureen perustuloon hän on kunakin kuukautena oikeutettu.

Samalla varmistetaan, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen aina vähintään 40 prosenttia verotuksen, perusturvan ja asumistuen vähentymisen yhteisvaikutus huomioiden.

Reaaliaikainen tulojen seuranta mahdollistaa oikea-aikaisen tuen maksatuksen. Näin päästään eroon erittäin hankalasta tukien takaisinperinnästä.

Onko tuki vastikkeellinen?

Perustuloon voidaan liittää tarvittaessa vastikkeellisuutta edellyttäviä toimia työkyvyn osalta. Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta.

Jo nykyisellään perusturvajärjestelmässämme on vastikkeeton osa. Nykyjärjestelmän ongelma kuitenkin on, että viimesijaisessa toimeentulotuessa ansaitut työtulot vähentävät toimeentulotukea lähes yksi yhteen 50€ jälkeen.

Onko tuki syyperusteinen?

Perustulon saamisen ehtona on  pienituloisuus.

Näin siis myös vanhemmuus, sairaus ja työkyvyttömyys oikeuttavat perustuloon.

Olenko oikeutettu perustuloon, jos minulla on pääomatuloja?

Perustuloa pienentäväksi katsotaan ansiotulot ja tietyn rajan ylittävät pääomatulot.

Edellyttäkö kannustava perustulo työvoima- tai kuntoutuspalveluihin osallistumista?

Perustuloon voidaan liittää tarvittaessa vastikkeellisuutta edellyttäviä toimia työkyvyn osalta. Tuen vastineeksi on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti. Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta.

Työvoimapalveluiden tehokkuutta parantaisi asiakkaan nykyistä suurempi valta päättää omista palveluistaan. Tämä tapahtuisi ammattitaitoisen omavirkailijan opastuksella.

Tärkeää olisi siirtyä nimettyjen omavirkailijoiden käyttöön. Omavirkailija selvittäisi asiakkaan palvelutarpeen ja oikeudet ja ohjaisi asiakasta läpi eri palveluiden. Asiakasta ei tule pompotella luukulta tai virkailijalta toiselle.

Nimetty omavirkailija yhdellä asiakkaalle parhaiten soveltuvalla luukulla (KELA, työvoima- tai sosiaalipalvelu) hoitaisi yhteyksiä myös muihin asiakasta koskeviin palveluihin.

Omavirkailijan malli vaatii Kelan, kunnan ja tulevan maakunnan vastuulla olevien palveluiden yhteensovittamista. Tämän kaltainen yhteispalvelumalli on jo käytössä Pohjois-Pohjanmaalla ja tulokset ovat lupaavia.

Sosiaalipalveluiden osalta tulorekisteri mahdollistaa passiivisten, ammattihenkilön tukea tarvitsevien työttömien tunnistamisen keinoälyä käyttäen ja heihin panostamisen.

Aiheuttaako tämä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan?

Perustulon yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Voiko muut kuin Suomen kansalaiset saada
perusturvaa?

Perustuloa maksettaisiin asuinpaikan mukaan vain Suomeen. Maahanmuuttajille olisi edelleen olemassa omaa lainsäädäntöä mm. kieli- ja kotoutuspalveluiden osallistumisen varmistamiseksi.

Verotetaanko saatua tukea?

Lähtökohta on, että kansallisen tulorekisterin kautta olisi mahdollista luoda malli, jossa perustulo maksetaan verottomana. Malli on mahdollista toteuttaa myös verollisena, jolloin tuen määrässä tulee huomioida maksettavat verot.

Missä kohtaa pelkästään uuden mallin varassa olevan tuki leikkaantuu kokonaan pois?

Tämä on laskettavissa tuen määrästä ja leikkaantumisprosentista riippuen.

On kuitenkin vaikea määritellä tuloksena kaikille toimivaa lukua, koska asumistuki ulottuu tätä korkeammille tulotasoille.

Miten malli toteutettaisiin?


Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin monimutkainen. Sen uudistaminen kannattaa tehdä pitkän ajan kuluessa, sopivissa paloissa.
Keskusta kannattaa parlamentaarista valmistelua, joka mahdollistaisi jatkumon yli vaalikausien.

Mitkä ovat nykyisen järjestelmän suurimmat ongelmat?

Nykymallissa on useita eri tukia, yksin Kelalla kymmenittäin, joita kutakin haetaan eri perustein. Hakijan kannalta järjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen.

Itse ansaitut työtulot vaikuttavat eri tavoin eri tukiin. Tämä tekee järjestelmästä erittäin vaikeasti ennakoitavan. Pelkona on erilaiset byrokratia- ja kannustinloukut, joiden vuoksi ei haluta ottaa vastaan työtä ongelmien pelossa. Ääritapauksissa lyhytaikaisen työn vastaanottaminen voi jopa laskea tulotasoa.

Etenkin takautuva tukien takaisinperintä on erittäin suuri ongelma. Koska kyse on pienituloisista ihmisistä, on ansaitut työtulot ja liian suurina maksetut etuudet takaisinperintähetkellä jo käytetty.

Työllistymistä edistävien palveluiden suurimmaksi ongelmaksi koetaan usein se, etteivät ne vastaa asiakkaan tarpeita. Yksittäiseen työllistämis- tai koulutustoimenpiteeseen määrääminen koetaan usein sanelevana ja motivaatiota laskevana.

Mitkä ryhmät ovat erityisesti byrokratia- tai kannustinloukossa?

Osittaisen työllistymisen kannustimet ovat hyvät ansiosidonnaista päivärahaa saaville. He eivät tyypillisesti saa muita tulosidonnaisia etuuksia.

Kannustimet jäävät heikoiksi etenkin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille. He saavat tyypillisesti tarveharkintaisia sosiaalietuuksia.

Näitä ovat erityisesti yksinasuvat peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajat, jotka ovat useissa tapauksissa oikeutettuja sekä asumistukeen että toimeentulotukeen.

Erityisesti toimeentulotuen tarveharkinta heikentää edelleen osa-aikaisen tai tilapäisen työn taloudellista houkuttelevuutta lyhyellä aikavälillä.

Työttömyyden aikainen osa-aikatyöskentely on vähäistä työmarkkinatuen saajien joukossa.

Mitä malli maksaa?

Kannustavan perustulon kustannuksia ja työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida. Siksi on syytä edetä kokeilujen kautta. Kokeilujen kautta edeten saadaan riittävästi tietoa, jotta malli voidaan toteuttaa julkisen talouden kannalta kestävästi.

Samantasoisten etuuksien yhtenäistämisellä ei sinänsä ole kustannusvaikutuksia. Nykyiseen toimeentulotukeen liittyvät muutokset merkitsevät samalla asumistuen tarpeen pienentymistä.

Tätä suurempi vaikutus julkiseen talouteen tulee nykyistä kannustavammasta eri etuuksien, verotuksen sekä työtulojen yhteensovittamisesta. Lopulliset kansantaloudelliset vaikutukset selviävät vasta sen mukaan, miten uudistettu perusturva vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen: työtehtävien vastaanottamiseen, kuntoutumiseen ja työelämään mukaan pääsyyn.

Kannustavalla perustulolla on mahdollista poistaa byrokratialoukkuja ja voimaannuttaa ihmisiä osalliseksi yhteiskuntaan. Tämän merkitystä on vaikea mitata rahassa.

______________

Keskusta  tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.