Keskustan kuusi toimenpidettä hiilinielujen vahvistamiseksi

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg
Keskusta.fi / Ohjelmia ja politiikkaa / Vahvistetaan hiilinieluja


Ihmiskuntaa uhkaa huutava pula ruuasta ja vedestä. Meidän on tehtävä enemmän ja aiemmin oletettua nopeammin ilmastotoimia pitääksemme maapallon tulevaisuuden siedettävänä. Kansainvälinen Ilmastopaneeli IPCC julkaisi raportin maapallon lämpenemisen seurauksista. Raportin viesti on selvä. Haasteeseen on vastattava entistä voimakkaammin. Ihmiskunta ratkaisee maailman tulevaisuuden. Kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä välttämättömyys. Velvollisuutemme on siksi yhteiskuntana torjua ilmastonmuutosta.
 
Fossiilisen energian ja muun saastuttavan toiminnan päästöjä on ajettava nopeasti alas. Samalla on pitkäjänteisesti huolehdittava maailman ekosysteemien kyvystä sitoa ilmakehän hiilidioksidia eli luonnon hiilinieluja on vahvistettava. Metsät ovat merkittävin hiilinielu, jonka kehitykseen voimme vaikuttaa.
 
Suomessa on suuri yksimielisyys ja tuki hallituksen toimille hiilidioksidipäästöjen nopeaksi vähentämiseksi. Sen sijaan myös tutkijat esittävät erilaisia näkemyksiä metsien käytöstä. 
 
Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin puuta käytetään. Metsien kasvu on noussut jo 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Siksi puunkorjuuta voitaisiin nostaa maltillisesti 80 miljoonaan kuutioon. Metsät säilyvät suurena hiilinieluna ja puuston määrä ja siihen sitoutunut hiilivarasto kasvaa joka vuosi. Kestävä, 80 miljoonan kuution hakkuumäärä perustuu vankkaan tutkimustietoon nojaavaan metsästrategiaan vuodelta 2013, jota ovat käyttäneet käytännössä kaikki eduskuntapuolueet eri hallituskausilla.
 
Tällä hetkellä teollisen puun korjuu on 72 miljoonaa kuutiometriä. Kestävään hakkuumäärään on vielä matkaa, joten puun käyttöä voidaan maltillisesti lisätä.
 
Ilmakehä on kaikille yhteinen. Tarpeettoman kulutuksen vähentäminen ja kiertotalous ovat ensiarvoisen tärkeitä ilmastolle. Tärkeää on myös korvata uusiutumattomia materiaaleja ja raaka-aineita kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla.  
 
Jos suomalaisen puun käyttöä puutuotteiden valmistuksessa vähennetään, on sillä lyhyellä tähtäimellä kolme mahdollista seurausta. Suomen tehtailla suomalainen puu korvautuu tuontipuulla. Toinen vaihtoehto on, että vastaavat puutuotteet markkinoille tehdään muualla kuin Suomessa ja muualla hakatusta puusta. Tai sitten osa puutuotteista korvautuu rakentamisessa betonilla ja teräksellä sekä pakkaamisessa muoveilla.
 
Yksikään näistä vaihtoehdoista ei vähennä päästöjä globaalisti. Yhteinen ilmakehämme saisi todennäköisesti päinvastoin kantaakseen suuremmat päästöt. Suomalaisen puunkäytön vähentäminen tarkoittaisi suurempia päästöjä ja suomalaisen työn, verotulojen ja hyvinvoinnin vähenemistä.
 
Keskustan ratkaisu on fossiilisten päästöjen nopea alasajo sekä nielujen kestävä vahvistaminen. Puun käytön vähentäminen hätiköidysti ei ilmastoa pelasta.

 


Esitämme kuutta toimenpidettä hiilinielujen pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi:
 

1.   Kasvatetaan Suomen metsäpinta-alaa istuttamalla lisää metsiä

Metsittämiseen sopivia kohteita ovat esimerkiksi pellot, joiden viljelykäyttö on loppunut, käytöstä poistuneet turvesuot ja maakaapeloitavat sähkölinjat. Myös peltolohkoja, joiden viljely kannattaa heikosti voidaan metsittää.
 

2. Lisätään puurakentamista

Ilmaston kannalta merkitystä on myös sillä, mihin puuta käytetään. Pitkäkestoiset puutuotteet varastoivat hiiltä pitkään. Puun käyttö rakentamisessa varastoi puun kasvaessaan sitoman hiilidioksidin vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Monien muiden rakennusmateriaalien tuotanto synnyttää lisää päästöjä. Puurakentamista pitää lisätä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Rakentamiseen tarvitaan järeää puuta. Harvennukset on tehtävä metsissä ajallaan, jotta rakentamiseen sopivaa tukkipuuta saadaan metsistä riittävästi.
 

3.  Puretaan ensiharvennusrästit ilmastoharvennuksilla

Meillä on noin miljoona hehtaaria ylitiheitä nuoria metsiä, joiden ensiharvennus on viivästynyt. Lanseerataan näille metsille Ilmastoharvennus, jossa harvennus tehdään jonkin verran totuttua lievempänä, jotta hiilensidontakyky säilyy ja mahdolliset tuhoriskit minimoidaan.  Harvennuksessa poistettu pieniläpimittainen puu korvaisi turvetta voimalaitoksissa. Lannoitetaan ilmastoharvennetut metsät kiertotalouden hengessä voimalaitosten puun tuhkalla. Se kiihdyttää kasvamaan jätettyjen puiden kasvua ja hiilen sidontaa entisestään erityisesti turvemailla.
 

4.  Käynnistetään maatalousmaan hiilensidonnan tutkimus- ja kokeiluohjelma

Maanviljelyn päästöjen vähentäminen on osoittautunut hankalaksi kautta maailman. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä ruuan tarve kasvaa väestön kasvaessa. Suomessa on jo alan tutkimusta käynnistetty. Sitä on nyt syytä painavasti vahvistaa.
 

5.  Soiden ennallistaminen

Suoekosysteemit ovat tärkeitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyssä. Soiden turvekerrokseen on sitoutunut valtava määrä hiiltä. Tiettyjen suotyyppien ennallistamisella voidaan ehkäistä maaperän hiilidioksidipäästöjä ja lisätä soiden hiilensidontaa.
 

6.  Nielujen vahvistaminen merkittäväksi osaksi kehityspolitiikkaa

Maailmassa tarvitaan enemmän ja paremmin kasvavia metsiä globaalin hiilinielun vahvistamiseksi. Kehitysyhteistyön rahoitusta on kasvatettava ja suunnattava lisäystä ilmastotyöhön, myös nielujen vahvistamiseen. Suomi on kestävän metsänhoidon mallimaa ja metsäosaamisellamme on valtava kysyntä kansainvälisesti. Myös yksityistä rahaa on pystyttävä mobilisoimaan metsittämiseen ja metsänhoidon kestävyyden parantamiseen maailmalla muita kestävän kehityksen tavoitteita vaarantamatta.