Liikenneministeri Anne Berner vieraili Hämeenlinnassa

Keskusta.fi / Etelä-Häme / Suomeksi / Ajankohtaista / Uutisarkisto / Liikenneministeri Anne Berner vieraili Hämeenlinnassa

Liikenneministeri Anne Berner vieraili Hämeenlinnassa 17.1.2018

Ministeri saapui ajoissa iloisesti hymyillen ja tervehti läsnäolijoita, jonka jälkeen paikalla olleet sijoittuivat keskitetysti keskelle kasatun pöytärivin ääreen.

Tilaisuuden avasi piirin tuore puheenjohtaja Johanna Häggman. Hän kuvaili lyhyesti illan teeman sisällön ja esimerkkinä nosti liikenteen kasvun paikallistasolla. Hän toi esille raideyhteys- ja 2. tiekysymykset. Mitä niiden tulevaisuuteen kuuluu. Ilmastopolitiikasta hän haki päivitystä tämän hetkiseen tilanteeseen.

Ministeri Berner aloitti oman puheenvuoronsa mielenkiintoisella kuvauksella matkastaan Intiaan. Liikenteen ja teollisuuden päästöt olivat niin rajuja, että kun otti valokuvan, se vaikutti rakeiselta. Johtuen saasteista. Vaikutukset ovat suuria ja näkyviä.

Ilmaston huolenpidolla on suuri merkitys ja siihen on otettava kantaa ja huolenpidon eteen on tehtävä päätöksiä. Suomessa on kaksi merkittävää päätöstä tehty ja toinen niistä on se, että 2005-2030 päästöjä vähennetään 50%. Suurin osa päästöistä tulee henkilöliikenteestä ja sen päästöjen vähentämiseen on olemassa keinoja.
Ministeri mainitsi kolme keinoa: Uusiutuvan polttoaineen käyttö ja siitä huolehtiminen, energiatehokkuus henkilöliikenteessä ( 0,6 miljoonan tonnin leikkaus päästöihin ) ja keskeisimpänä liikennejärjestelmän energiatehokkuus ( mm. raideliikenteen hyötykäyttö ja ns. kimppakyydit ).

Toinen liittyi ”KÄPY” ohjelmaan. Kävelyä ja pyöräilyä lisättäisiin, varsinkin lyhyillä matkoilla.
Se vaatisi infrastruktuuriin muutosta, mm. kevyen liikenteen väylien lisärakentamista. Tämä puolestaan vaatii muutosta ja rahoitusta toteutuakseen.

Berner myös kertoi laista liikenteen palvelujen yhtenäistämiseksi. Lippujärjestelmien ja aikataulujen yhtenäistäminen saisi liikenteestä sujuvaa ja ns. tyhjäkäynti jäisi vähemmälle. Tämä vaatisi rakenteellista uudistusta ja siksi työ olisi aloitettava ajoissa.

Toteutuessaan tällainen uudistus olisi ensimmäinen maailmassa. Haasteelliseksi sen tekee valinnanvapaus ja siksi energiatehokas liikennejärjestelmän ensimmäisiä kehityslinjoja olisi ohjausjärjestelmän kehittäminen välineestä toiseen. Ilmastonmuutoksen hallinnassa tämä on yksi keino ja haaste.

Tämän vuoksi halutaan nostaa raideliikenteen osuutta joukkoliikenteessä nykyisestä viidestä prosentista lähemmäs kymmentä. Siihen ministeri kertoi yhdeksi keinoksi avata raideliikenne kilpailulle. Sitä kautta saadaan laajempi kuva mahdollisuuksista ja voidaan nostaa palvelutasoa. Optimoidaan asiakaspalvelua, joka on tähän asti tehty kaluston kautta. Esimerkkinä hän kertoi lähiliikenteen kasvattamisen.

Ministeri peräänkuulutti tahtotilaa ja sitä kuinka suuri merkitys toimivalla infralla on tässä muutoksessa. Näihin suunnitelmiin on mahdollisuus saada rahoitus EU:lta ja/tai investointipankeilta, jotka tietysti ovat hallinnollisia haasteita ja siksi vuoden 2018 suuria kysymyksiä.

 

Automaatio ja raskas liikenne

Paikalle saapunut yleisö sai kysellä ministeriltä kysymyksiä, jotka pohdituttivat. Ensimmäinen kysymys loi tyhjentävästi pohjan illan teemalle.
Jos liikenne automatisoidaan ja sähköistetään, mistä se sähkö tuotetaan?

Berner vastasi nopeasti, että aluksi sähkö tuotetaan latauspisteille ja myöhemmin välineiden kehittyessä niistä tulee itselatautuvia. Jonkin asteisena tavoitteena hän piti täysin automatisoitua ja autonomista liikennettä. Suomi on tällä alalla haluttu kokeiluympäristö, varsinkin pohjoisosat Suomea.

Seuraava kysymys oli johdannainen edelliseen eli miten on varmistettavissa autonomisesti liikkuvan välineen ”tunneäly” esimerkiksi loukkaantuneen kohdatessaan liikenteessä? Ja jatkokysymyksenä kelirikon merkitys ja vaikutus autonomiselle liikenteelle.

Ministeri kertoi, että on kehitteillä laki, joka velvoittaa kulkuneuvoihin pakollisen hälytysjärjestelmän loukkaantumistilanteen sattuessa kohdalle.

Keskustelua herätti myös raskaan liikenteen määrä suhteessa teiden kuntoon ja ylläpitoon.
Tähän Berner vastasi, että tienpitojärjestelmä tulee uudistaa, koska niiden kunto on hyvin tärkeää esimerkiksi metsäteollisuudelle. Huono teiden kunto vaikuttaa nopeasti teollisuuden alan hyvinvointiin. Suomessa on n. 350 000 kilometriä yksityisteitä, joka aiheuttaa myös oman haasteensa tienhoidolle.

Yleisön esimerkkinä esitettiin kuinka hyvä raideyhteys lisää turismia paikkakunnalle ja sitä kautta lisää työllisyyttä. Teiden kunnosta otettiin esille alueelliset ratkaisut kuten pohjoisen Suomen teiden merkitys. Kaikki tulisi olla saavutettavissa.

Kolmantena aiheeseen liittyen kysyttiin mikä on raskaan liikenteen merkitys ilmastonmuutokseen. Ministeri korosti innovaation merkitystä kehitystyössä. Kaluston keventäminen on yksi haaste, jolla raskas liikenne saadaan ympäristöystävällisemmäksi.

Seuraava puheenvuoro liittyi paikalliseen liikennekehitykseen. Aluksi kysyjä kehui ministerin rohkeutta tuoda asioita esille ja viedä niitä eteenpäin kohti muutoksia. Kysyjää huoletti Janakkalan äskettäin rakennettu liittymä moottoritien varteen. Siinä huoletti pohjavesi tilanne ja se, että kuinka rahanpuute voi vaikuttaa kehitystyöhön esimerkiksi ELY rajojen ulkopuolelle. Julkisen liikenteen vähäisyys ja jopa puuttuminen vaikuttaa syrjäyttävästi nuorisoa kohtaan. Ei ole mahdollisuuksia kulkea vaikka opiskelemassa Hämeenlinnassa.

Berner kertoi, että on kehitteillä säännöstö, joka poistaa ELY rajat. Tulevaisuudessa vastaavat päätökset tehdään maakuntakohtaisesti, joka tuo toisaalta uudet haasteet maakuntien välisten rajojen suhteen. Liikenteen ja infran rahoituksen rakenne viedään siihen suuntaan, että pohjatyö olisi tehtynä. Esimerkiksi siltojen kunnot ja tiestön kunto raskaalle liikenteelle.

Seuraavaksi kysyttiin kokonaisvaltaisesti, että onko uudistukset edistyneet ministeriössä.
Ulkopuolelta tapaamisen teeman Berner kertoi lastensairaalan edistyneen 2. vaiheeseen ja kesällä siirretään potilaat uusiin tiloihin. ”Hoito tulee lasten luo” teemalla.

Liikenteen suhteen kaikki lait ovat uudistusvaiheessa. Kehityskaari on tulevaisuudessa kulkuneuvoissa. Siitä kysyttiin, kehittyykö rinnakkain vai syrjäytyykö toinen, biokaasu vai sähkö? Sitä ei voi vielä tietää Bernerin mukaan. Lainsäädännön tulisi kuitenkin olla teknologianeutraalia. Yhtenä toimenpiteenä Berner piti kaupunkien velvoittamista biokaasun käyttöön.

Viimeisenä kysymyksenä esitettiin maaseudun ja haja-asutus alueiden merkitys uudistuksissa. Berner piti ratkaisuna optimoitua maksimaalista teknologiaa eli palvelut tulisivat ihmisten luokse ( Kauppa-auto, kirjastoauto, jne. ). Hän piti sitä kohta ainoana keinona.

Lopuksi keskusteltiin siitä, kuinka junalipun hankkiminen voi olla vielä monelle hankalaa, liian teknistä. Berner kuvaili uudistusehdotusta siten, että lippujen myynti samalla matkakokonaisuudelle tapahtuisi, välineestä riippumatta, yhdestä paikasta. Tämä olisi osa lippu-uudistusta.

Aivan lopuksi Johanna pyysi ministeriä kuvailemaan Matti Vanhasta. Ministeri kertoi, kuinka he tapasivat perheyritysten liiton myötä, kun Vanhanen soitti ja kertoi olevansa kiinnostunut toimitusjohtajan toimesta. Siitä alkoi 1 ½ vuotta kestänyt yhteistyö jolloin Berner oppi arvostamaan Vanhasen kannustavaa ja kokemuksellista asennetta työhönsä.

blog comments powered by Disqus