Suomen on oltava kokoaan suurempi ympäristövaikuttaja

Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristölinjaus

Keskusta.fi / Ohjelmia ja politiikkaa / Muita ohjelmia ja linjauksia / Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristölinjaus

ILMASTO

Keskustan teesit

1. Suomi ratkaisijana ilmastonmuutoksen torjunnassa maailmanlaajuisesti

•    Suomelle kokoaan suurempi hiilikädenjälki: suomalaisella osaamisella ja vienti-innovaatioilla saadaan aikaan globaaleja päästövähennyksiä.
•    Suomi vauhdittaa päästöjä vähentävää digitalisaatiota sekä energia- ja materiaalitehokkaita tuotantoprosesseja.
•    Suomi edistää uusien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien yritysten syntyä ja kehitystä osana vahvaa startup- ja kasvuyrityskulttuuria.

2. Suomi pienentää hiilijalanjälkeään entisestään

•    Suomi kantaa kansallisilla toimilla oman vastuunsa päästövähennyksistä ja tavoittelee hiilineutraaliutta viimeistään vuonna 2045.
•    Suomi mahdollistaa ja kannustaa kansalaisia arjen ilmastotekoihin, joissa yhteisöillä, yrityksillä, kunnilla ja maakunnilla on merkittävä rooli.
•    Liikenteen muutos vähäpäästöiseksi tapahtuu digitalisaation, uusien palvelumallien ja erilaisten käyttövoimaratkaisujen avulla.
•    Suomi kasvattaa aktiivisesti hiilinieluja.

3. Lisää kunnianhimoa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan

•    EU:n johdolla tähdätään Pariisin sopimuksen kunnianhimoisten tavoitteiden globaaliin saavuttamiseen.
•    Päästökauppaa vahvistetaan oikeudenmukaisemman ilmastopolitiikan välineenä.
•    Ilmastonmuutoksen hillintä on Suomen kehityspolitiikan keskiössä.

***

ENERGIA

Keskustan teesit

1. Hiilineutraali Suomi viimeistään 2045
•    Suomi kieltää kivihiilen energiakäytön viimeistään 2029. Nopeammalla aikataululla kivihiilestä luopuville tarjotaan kannustimia korvaaviin investointeihin.
•    Edistetään energiatukien ja -verotuksen kautta hiilivapaita ja vähähiilisiä energiamuotoja.

2. Älykkäät ja joustavat energiaratkaisut
•    Digitaalisuuden avulla älykkäitä ja tehokkaita ratkaisuja energian tuotantoon ja kulutukseen.
•    Edistetään hajautettua ja paikallista energiantuotantoa.
•    Sääntely ja esteet puretaan, jotta pientuotanto, energian varastointi ja kysyntäjousto pääsevät kehittymään.

3. Huoltovarmuus, omavaraisuus ja kansainväliset energiamarkkinat
•    Vahva kotimainen perusvoima ja säätövoima turvataan.
•    Energiasektorilla varaudutaan poikkeustiloihin ja osataan toimia kriiseissä.
•    Energian vientipotentiaali ja kansainväliset energiamarkkinat ovat Suomelle mahdollisuus.

 

***

YMPÄRISTÖ

Keskustan teesit

1. Luonnon monimuotoisuus turvataan

  • Lisärahaa vauhdittamaan vapaaehtoista suojelualueiden perustamista.
  • Perustetaan suojelun verkkokauppa mahdollistamaan kansalaisille lisää vapaaehtoisia suojelutoimia.
  • Suurpetojen kantojen elinvoimaisuudesta huolehditaan, kuitenkin siten etteivät ne aiheuta vaaraa ihmisille tai tuotanto- ja lemmikkieläimille eivätkä kohtuutonta haittaa porotaloudelle.
  • Monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien leviämistä on estettävä.
  • Ihmisten oikeus monimuotoiseen lähiluontoon turvataan kaikkialla Suomessa.


2. Puhtaat sisävesistöt, kallis pohjavetemme, Itämeri ja jätevedet

  • Turvetuotannon pitää olla ympäristön kannalta kestävää. Uudelta turvetuotannolta sekä vanhojen jatkoluvilta edellytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa vesistöpäästöjen vähentämiseksi. Jatkossa tuotantoa tulee suunnata myös uusiin turvetuotteisiin.
  • Vesistöjen ja jätevesien puhdistus kemikaaleista ja mikromuovista.
  • Itämeren ja sisävesien kuormitusta vähennetään metsä- ja maatalouden, turveteollisuuden sekä yhdyskuntien vesiensuojelua parantamalla.


3. Taistelu muovia vastaan muovinkäytön vähentämisen, muovikieltojen, korvaavien biotuotteiden ja kierrätyksen avulla

  • Selvitetään keinot muovihaasteen ratkaisemiseksi tuotteiden elinkaarimallien avulla.
  • Kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä vähennetään.
  • Edistetään kosmetiikka- ja vaateteollisuuden mikromuovikieltoa.
  • Pitkäkestoisten muovituotteiden kierrätystä sekä uudelleenkäyttöä tehostetaan ja muovituotteita korvataan biopohjaisilla tai biohajoavilla tuotteilla.


4. Maataloudelle tukea ja keinoja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen

  • Vauhtia karjanlannan separointiin sekä rakeistamis- ja biokaasuhankkeisiin.
  • Maatalouden ympäristökorvauksen kohdentamista tulee jatkossa kehittää ja kohdentaa paremmin, jotta elinvoimainen maatalous ja puhdas ympäristö voivat jatkaa käsi kädessä.
  • On perustettava foorumi puimaan maatalouden ympäristöhaasteita. Suomalainen maatalous ansaitsee avointa dialogia myös ympäristöasioista.



Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristölinjaus kokonaisuudessaan, lue tästä linkistä pdf-tiedostona tai tekstinä alla.>>

Lue linjaus kokonaisuudessaan

paasky.png

Suomen oltava kokoaan  suurempi ympäristövaikuttaja


Keskusta haluaa jättää maapallon tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin mitä sen menneiltä sukupolvilta olemme saaneet. Maailma on kohdannut kantokykynsä rajat monessa suhteessa. Meillä on vain tämä yksi maapallo, joten meidän on siirryttävä nykyisestä kulutuskeskeisestä elämäntavastamme
kohtuutalouden aikaan.

Ihmiskuntaa on liian pitkään ohjannut vain taloudellinen näkökulma. Maapallon väestön kasvaessa ekologia asettaa meille alati tiukentuvia puitteita. Sosiaaliset haasteet kärjistyvät ilmastonmuutosten seurauksena tapahtuvan väestövaelluksen takia. Jokaisen maan on nähtävä umpikuja luonnonvarojen kestämättömään kulutukseen perustuvassa elintason kasvussa. Ylikulutuksesta on siirryttävä elinkaariajatteluun ja kestävälle kiertotalouden tielle. Keskusta haluaa Suomen olevan etulinjassa siirtyessämme kohti aitoa kestävän kehityksen ajattelua.

Keskusta on kestävän kehityksen puolue. Ajattelussamme taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset ulottuvuudet ovat tasapainossa keskenään. On katsottava yhtä aikaa kaikista näistä lähtökohdista, eikä vain yhdestä kulmasta erikseen. Hyvää elämä rakentuu ympäristön, talouden, hyvinvoinnin ja sivistyksen liiton ympärille. Keskustalainen ajattelu pohjautuu ekososiaaliseen sivistyskäsitteeseen, joka yhdistää nämä osa-alueet laaja-alaiseksi hyvinvointikäsitteeksi.

Keskusta on ratkaisujen ja toiminnan puolue. Haluamme olla ratkaisemassa aikamme suurinta kriisiä: globaalia kestävyyskriisiä.  Keskustavetoisella hallituskaudella 2015–2019 Suomi on noussut maailman valtioiden välisessä ilmastotoimijavertailussa sijalta 32 kymmenen parhaan tekijän joukkoon. (1  Lisäksi Suomi on ottanut roolin johtavana kiertotalousmaana maailman ensimmäisen kansallisen kiertotaloustiekartan laatimisen myötä.

Tätä suuntaa muuttavaa työtä on jatkettava, jotta kiertotalous ja kestävä kehitys saadaan läpäisemään kaikki toimialat ja kaikkien toimijoiden ajattelu. Innovoidaan lisää ja viedään ratkaisuja myös maailmalle. Tämä keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristöohjelma vie Suomea pysyvästi edelläkävijöiden joukkoon.



Keskustan Teesit

ILMASTO

1. Suomi ratkaisijana ilmastonmuutoksen torjunnassa maailmanlaajuisesti

  • Suomelle kokoaan suurempi hiilikädenjälki: suomalaisella osaamisella ja vienti-innovaatioilla saadaan aikaan globaaleja päästövähennyksiä.
  • Suomi vauhdittaa päästöjä vähentävää digitalisaatiota sekä energia- ja materiaalitehokkaita tuotantoprosesseja.
  • Suomi edistää uusien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien yritysten syntyä ja kehitystä osana vahvaa startup- ja kasvuyrityskulttuuria.


2. Suomi pienentää hiilijalanjälkeään entisestään

  • Suomi kantaa kansallisilla toimilla oman vastuunsa päästövähennyksistä ja tavoittelee hiilineutraaliutta viimeistään vuonna 2045.
  • Suomi mahdollistaa ja kannustaa kansalaisia arjen ilmastotekoihin, joissa yhteisöillä, yrityksillä, kunnilla ja maakunnilla on merkittävä rooli.
  • Liikenteen muutos vähäpäästöiseksi tapahtuu digitalisaation, uusien palvelumallien ja erilaisten käyttövoimaratkaisujen avulla.
  • Suomi kasvattaa aktiivisesti hiilinieluja.


3. Lisää kunnianhimoa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan

  • EU:n johdolla tähdätään Pariisin sopimuksen kunnianhimoisten tavoitteiden globaaliin saavuttamiseen.
  • Päästökauppaa vahvistetaan oikeudenmukaisemman ilmastopolitiikan välineenä.
  • Ilmastonmuutoksen hillintä on Suomen kehityspolitiikan
    keskiössä.


Suomi ratkaisijana ilmastonmuutoksen torjunnassa

Ilmastonmuutos monimuotoisuuden vähenemisen ohella on merkittävin uhka ympäristölle ja hyvinvointimme jatkumiselle. Pitkän aikavälin hyvinvointi ja talouskasvu edellyttävät vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa. Suomen tulee yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä sekä kunnianhimoisessa kansallisessa ilmastopolitiikassa että globaalina ratkaisujen tarjoajana.

Kansainvälinen ja EU:n ilmastopolitiikka

Keskusta kannattaa EU:n johtajuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Johtajuuden jatkuminen edellyttää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen tiukentamista ja pitkän aikavälin tavoitteen kunnianhimon kasvattamista. Unionin sisällä päästövähennystavoitteen on jakauduttava oikeudenmukaisesti, kustannustehokkuus huomioiden. Tähän yhtenä ratkaisuna on päästökaupan laajentaminen kattamaan nykyistä suurempi osa kasvihuonekaasupäästöistä.

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa vastuu tuloksista on EU:n ohella myös muilla suurilla toimijoilla, erityisesti Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Intialla. Ilmastopolitiikassa ei saa olla vapaamatkustajia. Siinä tarvitaan kaikkien valtioiden ja toimijoiden sitoutumista ja oikeudenmukaisuutta. Kasvihuonekaasupäästöille tulee saada globaali hinta esimerkiksi globaalin päästökaupan avulla. Ilmastonmuutoksen hillinnän tulee näkyä keskeisenä tavoitteena myös kaikessa Suomen kehityspolitiikassa.

Suomen ja suomalaisten toimet ilmastonmuutoksen hillintään

Suomen ilmastostrategioissa tarvitaan globaaliulottuvuus. Kansallisten päästövähennystoimien lisäksi niissä tulee suunnata resursseja vahvistamaan suomalaista osaamista ja tarvittavia investointeja. Suomen tulee edistää päästöjä vähentävää digitalisaatiota, energia- ja materiaalitehokkaita tuotantoprosesseja sekä uusien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien yritysten syntyä ja kehitystä osana vahvaa suomalaista startup- ja kasvuyrityskulttuuria. Suomessa kehitettyjen vienti-innovaatioiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä globaaleja päästövähennyksiä (nk. hiilikädenjälki).

Kansalaisen arjessa tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät valinnat tehdään liikenteessä, asumisessa ja ruuassa. Liikenteen puolella ratkaisevia ovat ihmisten matkustustapa- ja ajoneuvovalinnat. Asumisessa ilmastonmuutoksen kannalta huomioitavia asioita ovat lämmitysmuoto, sähkönkäyttö ja energiatehokkuus. Ruokavalinnoillaan ihmiset voivat pienentää hiilijalanjälkeään esimerkiksi lisäämällä kasvis- ja lähiruuan osuutta ja välttämällä hävikkiä.

Yhteisöillä, yrityksillä, kunnilla ja maakunnilla on keskeinen rooli näiden päästövähennysten mahdollistajana. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen on huomioitava kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien strategioissa vuoteen 2025 mennessä. Ilmastokasvatusta vahvistetaan kaikilla kouluasteilla.

Liikenteen ilmastopolitiikka

Suomessa oman auton käyttö on monesti välttämätöntä. Siksi on tärkeää kannustaa ja luoda edellytykset mahdollisimman ilmastoystävälliselle autoilulle. Painopistettä tulee siirtää auton omistamisen tukemisesta uudenlaisten palvelumallien ja ajoneuvojen yhteiskäytön edistämiseen. Liikenteen päästöjen vähentämisessä ajamisen hinnoittelu sekä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen edistäminen ovat tärkeässä roolissa. Lähivuosikymmeninä tarvitsemme sekä kaasu- ja nestepohjaisia biopolttoaineita että sähkökäyttöisiä ajoneuvoja vähentämään päästökuormitusta.

Biopolttoaineissa tulee tehostaa jätteiden sekä puupohjaisten sivuvirtojen käyttöä siten, että puupohjaiset raaka-aineet käytetään mahdollisimman arvokkaisiin ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Sekoitevelvoitteen toteutumista ja uusiutuvien polttoaineiden käyttämistä edistämme myös kattavien jakeluverkkojen ja infrastruktuurien avulla.

Kävelyn, ja pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen edistää hyvinvointia ja vähentää liikenteen negatiivisia ympäristö-, terveys- ja meluvaikutuksia. Kevyen liikenteen edellytyksien parantaminen lisää myös rakennettujen alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Keskusta haluaa edistää kevyttä liikennettä työmatkoilla kehittämällä verotusta ja työmatkapyöräilyn taloudellisia kannusteita.

Pyöräilyn edellytyksiä halutaan tukea myös rakentamalla kuntien rajat ylittävää laadukasta pyöräliikenneverkkoa. Keskusta tukee myös kaupunkipyörien laajempaa käyttöönottoa ja haluaa kasvattaa sähköavusteisten polkupyörien määrää liikenteessä ja kaupunkilogistiikassa. Kevyen liikenteen suosioon vaikuttaa eniten liikenneympäristö. Keskusta haluaakin kasvattaa pyöräilyn, kävelyn ja muun kevyen liikenteen osuutta myös valtion liikenneinvestoinneista.

Suomen rataverkolla on tilaa ja markkinoita paljon nykyistä suuremmalle henkilöliikennemäärälle. Pääkaupunkiseudun lisäksi myös monilla muilla seuduilla olisi mahdollista kehittää toimivaa raideliikennettä myös lähiliikenteeseen. Keskusta haluaa tukea henkilöliikenteen palaamista raiteille myös niillä kaupunkiseuduilla, joilta lähiliikenne on vuosikymmenien aikana lakkautettu. Kaavoitusta on ohjattava maakunta- ja kuntatasoilla henkilöliikenteen asemien läheisyyteen.

Pääkaupunkiseudun raideliikenteessä Keskusta haluaa tukea erityisesti nykyistä kattavamman raitiotieverkoston syntyä. Linja-autoliikenteeseen kannattaa panostaa kaikkialla Suomessa. Keskusta haluaa tukea parempien joukkoliikennepalveluiden luomista kaupungeissa, kunnissa ja maakunnissa.

Asumisen ilmastopolitiikka

Esteettömät, turvalliset ja liikuntarajoitteiset huomioivat rakennetut taajamat ja kaupunkikeskustat kannustavat kaikkia kevyen liikenteen käyttöön. Keskusta haluaa edistää lähipalveluita ja niiden saavutettavuutta kaikkialla Suomessa. Kun palvelut ovat lastenvaunu- ja pyörätuolietäisyydellä, vähenee jokaisen tarve oman auton käyttöön.

Asumisen päästöjä vähennetään lämpöpumppujen, aurinkoenergian sekä energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa tukemalla sekä kannustamalla öljylämmityksestä luopumiseen. Myös kaukolämmön tuotantomuotoihin kuten fossiilisesta energiasta luopumiseen on kiinnitettävä kunnissa huomiota. Suomalaisten yritysten kehittämät älyratkaisut asuntojen lämpötilan säätöön sekä energiatehokkaiden rakennusmateriaalien valinta auttavat päästövähennysten saavuttamisessa.

Hiilinielujen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Kansallisia päästövähennystoimia suunniteltaessa on huomioitava niiden globaalit päästövaikutukset. Esimerkiksi ruokaomavaraisuutemme heikentäminen kansallisen ilmastopolitiikan toimilla voisi johtaa päästöjen kasvuun muualla. Metsien hoidon ja käytön on oltava jatkossakin vastuullista. Entistä kestävämpiä hoitomuotoja on otettava käyttöön ja hiilinielujen säilyminen on turvattava. Suomalaista metsäosaamista on hyödynnettävä myös globaalisti metsien hiilinielujen turvaamiseen. Suomella on mahdollisuus olla maailman johtava maa metsän taloudellisen hyödyntämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneessa yhdistämisessä.

Suomi kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja tavoittelee hiilineutraaliutta viimeistään vuonna 2045. Hiilinielut metsissä ja maaseudulla ovat tärkeässä roolissa. Suomen tulee olla etunojassa tutkimassa ja kehittämässä maaperän hiilinielujen kasvattamisen mahdollisuuksia maa- ja metsätalouden osana. Heikkotuottoisten peltojen metsitystä tulee kannustaa. Soiden ennallistaminen on kustannustehokasta ilmastotyötä ja hiilinielujen kasvattamista ja sen resurssit on turvattava.

Keskustan teesit
ENERGIA


1. Hiilineutraali Suomi viimeistään 2045

  • Suomi kieltää kivihiilen energiakäytön viimeistään 2029.Nopeammalla aikataululla kivihiilestä luopuville tarjotaan kannustimia korvaaviin investointeihin.
  • Edistetään energiatukien ja -verotuksen kautta hiilivapaita ja vähähiilisiä energiamuotoja.


2. Älykkäät ja joustavat energiaratkaisut

  • Digitaalisuuden avulla älykkäitä ja tehokkaita ratkaisuja
    energian tuotantoon ja kulutukseen.
  • Edistetään hajautettua ja paikallista energiantuotantoa.
  • Sääntely ja esteet puretaan, jotta pientuotanto,
    energian varastointi ja kysyntäjousto pääsevät
    kehittymään.

 

3. Huoltovarmuus, omavaraisuus  ja kansainväliset energiamarkkinat

  • Vahva kotimainen perusvoima ja säätövoima turvataan.
  • Energiasektorilla varaudutaan poikkeustiloihin
    ja osataan toimia kriiseissä.
  • Energian vientipotentiaali ja kansainväliset
    energiamarkkinat ovat Suomelle mahdollisuus.



Hiilivapaisiin, omavaraisiin ja älykkäisiin energiaratkaisuihin


Keskustan ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteena on pitkäjänteisesti saavuttaa hiilineutraali Suomi, hajautetumpi energiantuotanto ja lisätä merkittävästi omavaraisuutta. Kivihiilen energiakäytöstä tulee luopua mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Kivihiilen energiakäytöstä jo 2025 luopuville energiayhtiöille tarjotaan rahallisia kannustimia tukemaan kivihiiltä korvaavia investointeja. Öljyn käyttöä tulee vähentää esimerkiksi polttoaineiden sekoitevelvoitteella ja raskaan öljyn käytöstä tulee luopua 2029 mennessä huoltovarmuus huomioiden.

Keskusta kannattaa kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksymän parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietinnön (2014) mukaisesti kiireellisimpänä fossiilisista tuontipolttoaineista luopumista, jonka jälkeen luovutaan asteittain energiaturpeen käytöstä.

Energiamurros kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Energia-ala muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin johtuen ilmastonmuutoksesta ja siitä seuraavista vastuista, joita Suomen on esimerkillisesti oltava kantamassa. Rahavirrat siirtyvät fossiilisesta uusiutuvaan energiaan seuraavien vuosien aikana nopeutuvalla tahdilla, joten muutos pitää Suomessa nähdä vahvasti myös uusien liiketoimintojen lähteenä. Energia-alalla on niin ikään siirryttävä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta sekä kestäviä ratkaisuja mahdollisimman nopealla aikataululla.

Fossiilisesta hiilivapaaseen yhteiskuntaan siirrytään vähentämällä energiankulutusta, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, edistämällä hajautettua ja paikallista energiatuotantoa sekä kehittämällä kokonaan uusia energiatuotantomuotoja.

Uusiutuvan energian paletti koostuu erityisesti vesi-, tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä bioenergiasta, jonka raaka-aine saadaan pääosin metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteista. Biopohjaiset raaka-aineet käytetään ensisijaisesti mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteisiin. Keskustan mielestä säätövoimana erittäin tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on oltava mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä. Tämän edellytyksenä Keskusta pitää kansallisen kalatiestrategian toteuttamista. Pienimpiä vesivoimaloita voidaan myös purkaa virtavesiluonnon ennallistamiseksi. Ratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon myös tulvasuojeluasiat.

Olemassa oleva ja suunnitteilla oleva ydinvoima on siirtymävaiheen ratkaisuna suomalaisen sähköntuotannon tärkeä hiilivapaa osa. Tulevaisuudessa ydinvoima tulee korvata muilla hiilivapailla energiamuodoilla. Mikäli suunnitteilla ja rakenteilla olevat ydinvoimalahankkeet toteutetaan, Suomeen ei tule tämän jälkeen rakentaa uutta ydinvoimaa.

Energia-alan älykkäät ratkaisut

Teollisuuden ja muiden yritysten, yhteisöjen ja kuluttajien hiilettömät sekä resurssiviisaat energiaratkaisut on tehtävä mahdollisimman houkutteleviksi ja helpoiksi riittävällä ohjauksella kuten verotuksen ja energiatukien keinoin. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista älykästä suunnittelua ja ratkaisuja energia-alalle. Muutos tapahtuu myös lisäämällä älyä ja digitaalisuutta verkkoihin, jotta kulutuspiikkejä voidaan tasoittaa ja energian tuotantoa sekä käyttöä järkeistää. Suomeen täytyy luoda kuluttajien energiapalvelutuotteet mahdollisiksi. Kuluttavat kansalaiset osallistetaan yhteiseen muutostyöhön.

Sääntely ja esteet on purettava, jotta pientuotanto, energian varastointi ja kysyntäjousto pääsevät kehittymään. Lämmöntuotantoon on saatava uusia ratkaisuja. Esimerkiksi tuotantolaitosten hukkalämpö on saatava paremmin käyttöön ja geotermiselle lämmölle on luotava mahdollisuudet. Energiamarkkinat on saatava joustavammiksi, jotta Suomi siirtyy hiilettömään yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti.

Huoltovarmuus, omavaraisuus ja kansainväliset energiamarkkinat

Huoltovarmuus ja riittävä omavaraisuus ovat tärkeä osa kansamme henkivakuutusta. Turvaamme kotimaisen hiilettömän perusvoiman kilpailukykyisen tuotannon ja näin torjumme ilmastonmuutosta ja säilytämme toimintakykymme energiaverkkojen häiriötilanteissa. Energiansaanti pitää taata kaikille poikkeusoloissakin.

Myös valtion on satsattava vahvasti innovaatioiden tukemiseen, jotta suomalaiset energiaratkaisut pääsevät mukaan uusille energiamarkkinoille. Markkinoita tulee katsoa globaalisti, ei vain kansallisesta näkökulmasta, ja luoda mahdollisuudet viennille. Kansainvälisesti panostetaan erityisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yhteiseen energiamarkkinaan, joka aukeaa myös muualle Eurooppaan. Rajat ylittävällä yhteistyöllä tavoitteenamme on saavuttaa hiilivapaa Pohjola jo lähitulevaisuudessa.



Keskustan teesit
YMPÄRISTÖ


1. Luonnon monimuotoisuus turvataan

  • Lisärahaa vauhdittamaan vapaaehtoista suojelualueiden perustamista.
    Perustetaan suojelun verkkokauppa mahdollistamaan kansalaisille lisää vapaaehtoisia suojelutoimia.
  • Suurpetojen kantojen elinvoimaisuudesta huolehditaan, kuitenkin siten etteivät ne aiheuta vaaraa ihmisille tai tuotanto- ja lemmikkieläimille eivätkä kohtuutonta haittaa porotaloudelle.
  • Monimuotoisuutta uhkaavien vieraslajien leviämistä on estettävä.
    Ihmisten oikeus monimuotoiseen lähiluontoon turvataan kaikkialla Suomessa.

2. Puhtaat sisävesistöt, kallis pohjavetemme, Itämeri ja jätevedet

  • Turvetuotannon pitää olla ympäristön kannalta kestävää. Uudelta turvetuotannolta sekä vanhojen jatkoluvilta edellytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa vesistöpäästöjen vähentämiseksi. Jatkossa tuotantoa tulee suunnata myös uusiin turvetuotteisiin.
  • Vesistöjen ja jätevesien puhdistus kemikaaleista ja mikromuovista.
  • Itämeren ja sisävesien kuormitusta vähennetään metsä- ja maatalouden, turveteollisuuden sekä yhdyskuntien vesiensuojelua parantamalla.

3. Taistelu muovia vastaan muovinkäytön vähentämisen, muovikieltojen, korvaavien biotuotteiden ja kierrätyksen avulla

  • Selvitetään keinot muovihaasteen ratkaisemiseksi tuotteiden elinkaarimallien avulla.
  • Kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä vähennetään.
  • Edistetään kosmetiikka- ja vaateteollisuuden mikromuovikieltoa.
  • Pitkäkestoisten muovituotteiden kierrätystä sekä uudelleenkäyttöä tehostetaan ja muovituotteita korvataan biopohjaisilla tai biohajoavilla tuotteilla.

4. Maataloudelle tukea ja keinoja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen

  • Vauhtia karjanlannan separointiin sekä rakeistamis- ja biokaasuhankkeisiin.
  • Maatalouden ympäristökorvauksen kohdentamista tulee jatkossa kehittää ja kohdentaa paremmin, jotta elinvoimainen maatalous ja puhdas ympäristö voivat jatkaa käsi kädessä.
  • On perustettava foorumi puimaan maatalouden ympäristöhaasteita. Suomalainen maatalous ansaitsee avointa dialogia myös ympäristöasioista.



Puhdas ja monimuotoinen luonto lähellä ihmisiä


Suomi on maailman ympäristöystävällisin maa erilaisten kestävyyttä arvioivien mittareiden mukaan. Tästä huolimatta voimme tehdä paljon asioita paremmin. Suurimmat uhat Suomessa ovat erityisesti luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos.

Luonnon monimuotoisuus turvataan

Luonnon monimuotoisuutta on Suomessa turvattu onnistuneesti keskustalaisten ministereiden käynnistämillä vapaaehtoisilla suojeluohjelmilla. Laajuus ei ole kuitenkaan riittävä, vaan työtä tulee jatkaa ja rahoitusta lisätä muun muassa metsien suojeluohjelma METSOon sekä soiden suojeluohjelmaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden välisiä ekologisia yhteyksiä on parannettava, jotta uhanalaiset tai taantuneet lajit voivat elpyä ja elinvoimaistua.

Valtion tulee kannustaa monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisätä kansalaisten tietoisuutta tästä luontoamme ja elämänlaatuamme uhkaavasta muutoksesta. Suomi 100 -juhlavuoden aikana käynnistettyä vapaaehtoista Luontolahjani -ohjelmaa tulee jatkaa, jotta kunnilla, yrityksillä, järjestöillä ja yksityisillä kansalaisilla on mahdollisuus halutessaan perustaa suojelualueita omille mailleen. Perustetaan luonnonsuojelun verkkokauppa alustaksi Luontolahjani -ohjelmalle ja muille uusille ohjelmille, joilla suomalaisia voidaan osallistaa.

Monimuotoisuuden lisäämiseksi ja lajikadon hillitsemiseksi olennaista ovat laaja-alaiset toimet eri kohteissa perinnebiotoopeista ja talousmetsistä harvinaisiin suotyyppeihin sekä kaupunkipuistoihin. Koska monet lahopuusta riippuvaiset lajit ovat uhanalaisia, lahopuun määrää on lisättävä ja lahopuujatkumo turvattava metsissä. Soiden ennallistaminen on yksi merkittävistä monimuotoisuutta lisäävistä keinoista, johon tulee panostaa.

Suurpetojen kantojen elinvoimaisuudesta huolehditaan, kuitenkin siten etteivät ne aiheuta vaaraa ihmisille tai tuotanto- ja lemmikkieläimille eivätkä kohtuutonta haittaa porotaloudelle.

Suomeen vakiintuneiden vieraslajien leviämistä on estettävä. Erityisesti toimia on kohdennettava uusien vieraslajien leviämisen ehkäisyyn. Vieraslajeista aiheutuu mittavia kustannuksia, mutta Suomeen kuulumattomat lajit ovat ennen kaikkea suuri uhka luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.

Vesistöjen puhtaudesta on huolehdittava

Järvien ja jokien kuormitusta tulee vähentää metsä- ja maatalouden, turveteollisuuden sekä yhdyskuntien vesiensuojelua parantamalla. Samalla pienenennämme kuormitusta Itämereen, jonka suojelussa mereen laskevat joet ovat keskiössä. Suomen tulee olla aktiivinen vaikuttaja Itämeren suojelutavoitteiden edistämisessä yhdessä muiden merta ympäröivien valtioiden kanssa.

Suuri osa Suomen soista on ojitettu metsätalouden käyttöön, mikä on lisännyt merkittävästi puuston kasvua. Turvetuotanto voi toimia luontoarvoiltaan vähäisillä soilla, kuitenkin ohjaten tuotantoa uusiin tuotteisiin kuten teknisen hiilen ja turvekuitujen tuottamiseen. Vesistövaikutuksien vuoksi soiden kuivatusjärjestelmiä tulee edelleen kehittää ja turvesoiden aiheuttamia haittoja korjata. Pilaantuneita vesistöjä ennallistetaan ja lisävalumat pyritään estämään.

Vesistöihin ja pohjavesiin kohdistuvat uhkat lisääntyvät ilmastonmuutoksen, kemikaalien sekä muovien kerääntymisen myötä. Globaalisti pohjavesivarat ehtyvät. Puhdasta juomavettä ei saa pitää itsestäänselvyytenä myöskään Suomessa, vaan puhtaat pohjavesialueet on turvattava seuraaville sukupolville. Ihmisen omat vaikutukset esimerkiksi rehevöitymiseen ja vesistöjen muoviongelmaan tulee minimoida, ja uusia vesiensuojelukeinoja tulee kehittää.

Kalakantojen hoitoon ja hyödyntämiseen tulee panostaa. Väylien rakentamisessa pitää välttää tai poistaa vaelluskalojen nousua estäviä rakenteita.

Muovia vähennetään, kierrätetään ja korvataan

Muovihaasteen ratkaisemiseksi selvitetään keinoja tuotteiden elinkaarimallien avulla. Keskusta haluaa parantaa kuluttajien tietoisuutta muovihaasteesta ja puuttua tarvittaessa myös lainsäädännön keinoin ympäristölle haitallisimpien muovituotteiden vähentämiseksi tai jopa saamiseksi pois markkinoilta. Keskusta ajaa mikromuovien käytön kieltämistä kosmetiikka- ja vaateteollisuudessa.

Suomessa on maailman huippuluokan osaamista jätevesien puhdistamisessa. Edelleen tulee kehittää tapoja, joilla lääkkeet ynnä muut kemikaalit sekä mikromuovi saadaan pois ravinnekierrosta. Tärkeimmän painopisteen on kuitenkin oltava haitallisten kemikaalien ja mikromuovien synnyn ehkäisyssä. Haitallisia kemikaaleja ja mikromuoveja syntyy erityisesti tekstiilien, kosmetiikan, pakkausmateriaalien ja tieliikenteen kautta.

Muovien kertymistä luontoon vähennetään tehokkaasti vähentämällä pakkausmateriaalien käyttöä ja kulutusta. Keskustan tavoitteena on fossiilitaloudesta siirtyminen biotalouteen myös korvaamalla muovituotteita biopohjaisilla tai biohajoavilla tuotteilla. Pitkäkestoisten muovituotteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tehostetaan. Muovien kertakäyttöä vähentäviä ja kierrätystä tehostavia ratkaisuja tuetaan.

Keskusta haluaa myös tukea ratkaisuja, joilla autonrenkaista ja tiemerkinnöistä syntyviä mikromuovipäästöjä vähennetään ja niiden kulkeutumista luontoon vältetään. Keskusta haluaa myös edistää kemiallista muovinkierrätystä.

Ihmisten oikeus lähiluontoon kaikkialla Suomessa

Keskusta korostaa jokaisen ihmisen oikeutta luontoon ja puhtaaseen ympäristöön. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen sekä lähellä oleva luonto tuovat ihmisille hyvinvointia niin fyysisesti kuin henkisestikin. Puhtaat luontoalueet ovat tärkeitä kaikkialla Suomessa, ja niiden olemassaolo on turvattava kaavoituksen ja suunnittelun avulla.

Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus luonnosta nauttimiseen, niin kaupungeissa kuin maaseudulla asuvilla. Keskusta puolustaa kaupunkien riittäviä viheralueita ja jokaisen suomalaisen lähiluontokohteita kasvavalta kaavoituspaineelta.

Jokaisella koululla ja päiväkodilla on oltava mahdollisuus luonnon oppimisympäristöihin. Myös vanhusten, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksia päästä nauttimaan luonnosta ja sen hyvinvointivaikutuksista on huolehdittava. Siksi Keskusta haluaa varmistaa lähimetsien ja luontokohteiden saavutettavuuden sekä luontohyvinvointitoiminnan resurssien riittävyyden myös sosiaali- ja terveyssektorilla. Lähiluonto on jokaisen suomalaisen perusoikeus.

Maataloudelle tukea ja keinoja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen

Keskusta kantaa huolta arvokkaasta maataloudestamme, joka tuottaa maailman puhtainta ruokaa. Kotimainen maatalous ansaitsee tukea, keinoja ja keskustelua pärjätäkseen muuttuvassa maailmassa. Ilmastonmuutos haastaa myös maataloutta, nyt ja tulevaisuudessa. Maataloudessa tehdään jo nyt merkittävästi töitä ympäristön ja ilmaston puolesta. Muun muassa laiduntava karja ja kestävä metsätalous lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Maatalouden toimintamahdollisuuksien turvaaminen koko Suomessa on arvokasta myös ympäristömme kannalta.

Ympäristöhaasteisiin vastaaminen vaatii konkreettisia, käyttökelpoisia keinoja. Ravinteiden kierrätys on erityisen tärkeä keino vastata haasteisiin, ja ravinnekierrätystä tuleekin vauhdittaa. Karjanlannan ravinteiden jakautumista tulee parantaa edistämällä lannan separointia sekä rakeistamis- ja biokaasuhankkeita. Karjatalouden tuottamia ammoniakki- ja metaanipäästöjä voidaan vähentää karjan ruokintaa tehostamalla, lannan multaamisella, lantaloita kattamalla sekä uusien teknisten ratkaisujen avulla.

Karjatalous on jo suurelta osin kiertotaloutta, jossa ravinteet kiertävät pellolta navetoiden kautta lantalaan ja sieltä taas pellolle. Kotieläintuotanto vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä maataloudessa ja mahdollistaa luonnonmukaisen lannoituksen.

Maataloustuista iso osa maksetaan ympäristökorvauksina, jotka edellyttävät viljelijöiltä lisätöitä ja -kustannuksia. Ympäristökorvaukseen sitoutuneet viljelijät tekevät siten merkittävästi töitä ympäristön ja ilmaston puolesta jo nykyisellään. Keskusta katsoo, että maataloustuen ympäristökorvausjärjestelmää tulee jatkossa kehittää ja kohdentaa paremmin, jotta elinvoimainen maatalous ja puhdas ympäristö voivat jatkaa matkaa käsi kädessä. Tehokas keino Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseen on kipsin levittäminen pelloille. Kipsi tuleekin ottaa mukaan maatalouden ympäristökorvauksiin. Myös muita peltojen ravinnehuuhtoumia vähentäviä toimia harkitaan kytkettäväksi maataloustukeen.

Maatalouden suurimmat ilmastopäästöt syntyvät peltojen raivaamisesta. Peltoja raivataan erityisesti karjavaltaisilla alueilla. Raivaamista voidaan hillitä, kun maataloustuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille, edistetään lannan kierrätystä, nostetaan satotasoja ja edistetään tilojen välisiä tilusjärjestelyitä.

Maatalouden ympäristökuormituksen haasteita ei ratkaista ilman avointa keskustelua ongelmakohdista ja mahdollisista ratkaisukeinoista. Haasteisiin vastaamiseksi tulee perustaa foorumi puimaan maatalouden ympäristöasioita. Avoin dialogi palvelee niin maatalouttamme kuin ympäristöämmekin. Toiminnan ja ratkaisujen puolueena keskustalla on parhaat mahdollisuudet lähteä rakentamaan pohjaa rakentavalle dialogille.


***

Keskusta tiivistää ja priorisoi politiikkalinjauksistaan eduskuntavaaliohjelmansa tavoitteet. Ne sovitetaan talouden raameihin.